Boris Johnson on valittu Britannian konservatiivipuolueen puheenjohtajaksi sekä maan uudeksi pääministeriksi.
Jos ulkoministeri Jeremy Hunt olisi voittanut konservatiivipuolueen jäsenäänestyksen, harvalukuinen joukko vedonlyöjiä olisi rikastunut reilusti.
Ennakkosuosikki Boris Johnsonin etumatka kilpajuoksussa Britannian pääministerin virka-asunnolle Downing Street 10:een oli niin valtava, että Huntin mahdollisuudet voittoon näyttivät olemattomilta niin puolueen jäsenille tehdyissä kyselyissä kuin vedonlyöntitoimistojen listauksissakin.
Johnsonin voitto varmistui tänään, kun jäsenäänestyksen tulokset julkistettiin. Johnson vei äänistä yli 92 000, ja Huntin saaliiksi jäi vajaat 47 000 ääntä. Noin 500 ääntä hylättiin.
Valtikkaa on määrä vaihtaa väistyvän pääministerin Theresa Mayn kanssa huomenna keskiviikkona. Heti uusi pomo ei kuitenkaan joudu hikoilemaan täysillä, sillä torstaina parlamentin alahuone poistuu kesätauolle, joka jatkuu syyskuulle asti.
Kapulana Mayn brexit-rattaissa
May ilmoitti erostaan toukokuussa, kun hänen tilanteensa puolueen ja hallituksen johdossa kävi tukalaksi solmuun menneen EU-eroprosessin vuoksi. Parlamentin alahuone hylkäsi toistuvasti Mayn erosopimuksen, mikä aiheutti viivästyksiä eroon.
Valintansa jälkeen pitämässään lyhyessä puheessa Johnson kiitteli Mayta vuolaasti ja sanoi Mayn hallituksessa toimimisen olleen kunnia.
Äänensävy oli hyvin erilainen kuin hallitusministerinä, jossa Johnson oli yksi kapuloista Mayn rattaissa. Hän toimi Mayn hallituksen ulkoministerinä kaksi vuotta, kunnes erosi vuosi sitten heinäkuussa vastustuksena pääministerin brexit-strategialle.
Monet näkivät Johnsonin ulkoministerin pestin Mayn pyrkimyksenä pitää vihollisensa lähellä, mutta Johnson marssi pestistä pihalle vain hieman brexit-ministeri David Davisin irtisanoutumisen jälkeen.
Monta skandaalia takana – entä edessä?
Johnsonin ulkoministeriaikaa leimasivat monenlaiset skandaalit ja möläytykset, ja ajatushautomo Chatham House kutsuikin tätä huonoiten pärjänneeksi ulkoministeriksi toisen maailmansodan jälkeisessä Britanniassa.
Johnson huomautti myös puheessaan tietävänsä, että monet kyseenalaistavat häntä äänestäneiden konservatiivien päätöksen viisauden. Hän leukaili, että jotkut äänestäjätkin saattavat nyt miettiä, mitä ovat tehneet.
"Me yhdistämme tämän maan uudelleen"
Tuore puoluejohtaja kertoi myös lukeneensa aamun Financial Timesista, ettei kenelläkään aloittavalla johtajalla ole aiemmin ollut edessään näin pelottavia olosuhteita.
Hän kuitenkin korosti, että tavoitteissa voidaan onnistua ja EU:n kanssa voidaan luoda suhde, joka perustuu sekä molemminpuoliseen kunnioitukseen että haluun hallita omaa maata demokraattisesti.
– Me yhdistämme tämän maan uudelleen, Johnson julisti puheessaan.
Johnson on vannonut hoitavansa EU-eron maaliin joko sopimuksen kanssa tai ilman, mutta konkreettiset keinot eivät ole tiedossa. Hän on sanonut pyrkivänsä neuvottelemaan erosopimuksen EU:n kanssa uudelleen, vaikka EU on toistuvasti todennut, ettei sopimukseen enää kajota.
Viime viikolla järjestetyssä kampanjatilaisuudessa Johnson vierittikin syytä EU:n niskoille toteamalla, että Britannian sopimukseton ero olisi osin EU:n joustamattomuuden aiheuttamaa.
EU-piikittely alkoi jo kauan sitten
Johnson on koko ajan markkinoinut itseään niin Britannian keinona päästä irti EU:sta kuin brexitin takia erimielisyyksiin ajautuneen konservatiivipuolueen pelastajana.
Kaikkialla hän ei kuitenkaan onnistunut vakuuttamaan väkeä, ja kampanjan aikana Johnson muun muassa vältteli toimittajien kysymyksiä, jätti osan väittelyistä väliin ja osoitti tietämättömyytensä esimerkiksi kansainvälisen GATT-kauppasopimuksen sisällöstä.
Johnson oli brexit-kansanäänestyksen alla yksi eroa kannattavan Leave-leirin näkyvimmistä hahmoista. Hän tosin aloitti EU:n parjaamisen jo kauan ennen koko eroprosessia, sillä Daily Telegraphin Brysselin-kirjeenvaihtajana työskennellessään Johnson levitti monenlaisia myyttejä EU-sääntelystä.
Konservatiivipuolueen ollessa oppositiossa Johnson sai potkut varjoministerin paikalta jäätyään kiinni valehtelusta. Skandaaleista huolimatta hänet valittiin kahteen otteeseen Lontoon pormestariksi.
Koko kansan tuen osoittaminen vaatisi vaaleja
Puoluejohtajan ja siten pääministerin valintaan osallistuivat äänestyksessä vain konservatiivipuolueen jäsenistö. Jos Johnson haluaa mandaatin asemalleen koko kansalta, hänen on järjestettävä ennenaikaiset vaalit.
Vaalien järjestäminen vaatisi joko tuen kahdelta kolmasosalta parlamentin alahuoneesta tai hävityn luottamusäänestyksen.
May yritti vahvistaa omaa brexit-mandaattiaan järjestämällä ennenaikaiset parlamenttivaalit kesäkuussa 2017.
Konservatiivipuolue kuitenkin menetti tuolloin paikkoja alahuoneessa, ja Mayn oli ryhdyttävä hallitusyhteistyöhön pohjoisirlantilaisen demokraattisen unionistipuolueen DUP:n kanssa.