Kaikkein paraskaan ei voi jatkaa uraansa samalla kaavalla vuodesta toiseen.
Norjalaishiihtäjä Marit Björgen heräsi karuun arkeen Liberecin MM-hiihdoissa, joissa hän ei kaksi vuotta sitten saavuttanut yhtään mitalia.
- Huomasin kaksi vuotta sitten, että aiemmin käyttämäni harjoitustapa ei enää toiminut. Kroppa oli väsynyt, Björgen kertasi lauantaina voitettuaan Oslossa jo toisen kultamitalinsa kolmen päivän sisään.
Björgen laittoi pari kevättä sitten harjoitussysteeminsä uusiksi, keräsi ympärilleen kymmenen hengen tukiryhmän ja lähti tavoittelemaan uralleen uutta nousua. Kun vielä Norjan hiihtoliitolla on maastohiihdossa ylivertaiset resurssit, Björgen voi luottaa siihen, että kaikki toimii.
Björgenin tukijoukoista löytyy valmennusosaamisen lisäksi etenkin vapaan tekniikkaa kehittänyt hiihtotekniikan ekspertti, fysiologi ja psykologi, joka lanseerasi Björgenille ajatuksen saalista takaa-ajavasta tiikeristä.
Tiikeri otti jo viime talven olympialaduilla viisi mitalia ja näyttää jatkavan samaa tahtia Holmenkollenilla.
Työ tuo tulosta, ei astmalääke
Björgenin ylivoima kirvoittaa luonnollisesti kysymyksiä, myös ilkeämielisiä.
Hänen astmastaan ja käyttämästään astmalääkkeestä kohuttiin viime talven olympialaisissa, kun Justyna Kowalczyk heitti pientä piikkiä norjalaisen suuntaan, ja taas MM-kisojen alla ruotsalaisen SVT-televisiokanavan haastattelussa. Mestarihiihtäjä ei puheista hämmenny.
- Minulla on todistus astmasta ja oikeus käyttää lääkettä. Lääke (Symbicort) auttaa minua urheilemaan, mutta menestyksen taustalla on vuosien työ, astmalääkekysymykseen selvästi valmistautunut Björgen sanoi lauantaina.
Björgenin työ muutti luonnettaan epäonnistuneiden Liberecin kisojen jälkeen. Hän painottaa nykyään aiempaa enemmän pitkiä, kohtalaisen hidasvauhtisia lenkkejä.
- Ennen noin 10-12 prosenttia harjoittelustani oli tehoharjoittelua, nykyään enää 5-6 prosenttia, Björgen kertoi.
Myös Tour de Ski -kiertueen jättäminen parina talvena on osoittautunut 30-vuotiaan Björgenin kannalta oivaksi ratkaisuksi. Raskaan kilpailukiertueen vaihtaminen viikkojen harjoitusjaksoksi sydäntalvella tepsi olympiatalvena ja tuntuu poikivan myös MM-kotikisojen kohdalla.
Ura jatkuu Sotshiin
Björgen on jo nyt 2000-luvun menestyksekkäin naishiihtäjä. Hän voitti ensimmäisen arvokisamitalinsa, viestihopean, 2002 Salt Lake Cityssä ja ylsi MM-laduilla ensimmäisiin mitaleihinsa 2003 Val di Fiemmessä.
Toistaiseksi koossa seitsemän olympiamitalia ja 11 MM-mitalia.
Oslossa Björgenillä on hyvä sauma voittaa jopa kaikki hiihtomatkat, jos hän päättää urakoida kuusi kisaa. Vertailukohtana on venäläinen Jelena Välbe, joka voitti MM-Trondheimissa 1997 kaikki viisi kultaa.
- Kaikki puhuvat Välben viidestä kultamitalista, mutta minä en niitä mieti. Otan nämä kisat päivän kerrallaan, vakuutti Björgen.
Norjalaisyleisön iloksi Björgen aikoo jatkaa uraansa Sotshin 2014 olympialaisiin.
- Tykkään hiihtämisestä, hän perusteli.
Ja tekee sillä aika hyvän tilinkin, kun on Björgenin tasoa.
(MTV3-STT)