Baumgartner viestitti ongelmista ennätyshypyssä – "Tämä on hyvin vakavaa"

Itävaltalainen Felix Baumgartner rikkoi sunnuntai-iltana nipun ennätyksiä, kun hän hyppäsi laskuvarjolla 39 kilometrin korkeudesta.

Kukaan ei ollut aiemmin noussut kuumailmapallon matkassa yhtä korkealle, saatikka hypännyt sieltä laskuvarjolla. Matkalla alas Baumgartner rikkoi vapaapudotuksessa ensimmäisenä hyppääjänä äänennopeuden. Hän oli vapaapudotuksessa yli neljä minuuttia.

Baumgartner lähti nousemaan stratosfääriin erikoisvalmisteisen heliumpallon kuljettamassa kapselissa Roswellista New Mexicon osavaltiosta. Matka ennätyskorkeuteen kesti noin kaksi ja puoli tuntia.

Nousu ei sujunut täysin ongelmitta, sillä aluksi pallo nousi liian hitaasti ja se alkoi ajautua liian kauas lähtöpaikasta. Ylempänä ilmakehässä tuulet kuitenkin kääntyivät pallon tulosuuntaan. Lisäksi Baumgartnerin kypärän visiirin lämmityksessä oli ongelmia.

- Joe, tämä on hyvin vakavaa, Baumgartner viestitti valvomoon, missä aiemman hyppyennätyksen (31,3 km) tekijä Joe Kittinger oli hänen mentorinaan.

Visiiriongelmista huolimatta hyppy päätettiin toteuttaa suunnitellusti. Baumgartnerin perhe ja valvomo puhkesivat raikuviin suosionosoituksiin, kun vapaapudotuksen jälkeen Baumgartnerin laskuvarjo aukesi ja hän liiteli pellolle lähelle lähtöpaikkaansa.

Hyppy täynnä vaaroja

Baumgartnerin ennätysyritys lähetettiin liki suorana lähetyksenä projektin internetsivuilla. Siltä varalta, että jotakin menisi vikaan, lähetyksessä oli 20 sekunnin viive.

Ennätyshyppy oli täynnä riskejä. Suurin vaara oli, että Baumgartner olisi ryhtynyt pyörimään hallitsemattomasti, jolloin hän olisi voinut menettää tajuntansa. Pyöriminen olisi myös voinut vahingoittaa hänen silmiään, aivojaan ja verenkiertoaan.

Lisäksi pienikin repeämä Baumgartnerin painepuvussa olisi voinut altistaa hänet yläilmakehän tyhjiötä lähenteleville olosuhteille. Se olisi voinut saada hyppääjän veren kirjaimellisesti kiehumaan.

Energiajuomayhtiö Red Bullin sponsoroima maailmanennätyshyppy ei ollut pelkkä julkisuustempaus, vaan sen tarkoituksena oli myös kerätä tietoa siitä, miten ihmiskeho toimii ääriolosuhteissa.

Tietoa on tarkoitus käyttää esimerkiksi uudenlaisten avaruuspukujen ja avaruusmatkojen turvallisuuden kehittämiseen sekä selvittämään, miten mahdollista altistumista yläilmakehälle voidaan hoitaa.

(MTV3-STT-AFP-Reuters-APA)

Lue myös:

    Uusimmat