Asumisoikeusasunnot ahdingossa
Asumisoikeusasuntojärjestelmä rantautui Suomeen 1990-luvun alussa. esimerkiksi naapurimaassamme Ruotsissa se oli ollut käytössä jo pitkään. Vuokra- ja omistusasuntojen vaihtoehdoksi tarkoitettu järjestelmä saavutti meilläkin heti suuren suosion - asukas maksaa 15% asunnon kokonaishinnasta ja saa sillä käytännössä omistajan oikeudet; loppuosa katetaan valtion takaamilla, pitkillä lainoilla.
Asumisoikeusasuntoja on rakennettu noin 26 000 eri puolille Suomea. Kuntien asumisoikeusjonoissa oli välillä kymmeniäkin tuhansia asunnontarvitsijoita. Nyt tilanne on tyystin toinen. Uusia asumisoikeusasuntoja rakennetaan selvästi vähemmän ja asumisoikeusasuntoja on tyhjillään entistä enemmän.
Päivi ja Anders Djupsö muuttivat ensimmäiseen asumisoikeusasuntoon vuonna 1992 - silloin vielä kahdestaan. Näin he muistelevat lähtötilannetta:
"Kyllä perusteena taisi olla riskittömyys ja helppous, ei tarvinnut sijoittaa niin suurta summaa ja pääsi tavallaan omistusasumiseen. Haluamme viihtyä ja asua kivassa ympäristössä, joka sopisi kasvavallekin perheelle."
Päivi ja Anders olivat niin vakuuttuneita asumisoikeusasumisen mielekkyydestä, että kun perheeseen tuli kaksi poikaa, he muuttivat vuonna -97 tilavampaan asumisoikeusasuntoon Vantaan Vapaalaan.
Moni muukin valitsi asumisoikeusasunnon. Toimitusjohtaja Eero Saastamoinen, Suomen Asumisoikeus Oy luonnehtii tyypillistä asumisoikeusasukasta seuraavasti:
"He ovat läpileikkaus kaikista suomalaisista ikänsä, tulotasonsa, sosioekonomisen aseman, velkaantuneisuuden, asumistuen käytön, toimeentulotuen käytön suhteen... kaikilla mittareilla mitattuna keskivertoja suomalaisia. Kun asumisoikeusjärjestelmässä ei ole tulorajoja on tietenkin selvä, että niissä asuu keskimäärin parempituloisia ihmisiä kuin aravavuokra-asunnoissa ja hieman pienempituloisia kuin oman osakkeen tai kiinteistön omistavat suomalaiset."
Muuttunut markkinatilanne vetää asukkaat pois
"Selkein syy järjestelmän kriisiin on se, että asumisoikeusasumisen kilpailukyky asuntomarkkinoilla ei ole enää yhtä hyvä kuin muutama vuosi sitten. Se taas johtuu kahdesta asiasta. Ensinnäkin yleinen korkotaso on pudonnut todella rajusti, ja toiseksi asumisoikeusasuntojen rahoitusjärjestelmän - yhteislainajärjestelmän - ehdot ovat vertailussa heikoilla."
Asetelma asumisoikeus- ja omistusasuntojen välillä on muuttunut kymmenessä vuodessa todella merkittävästi. Kun vuonna 92 asuminen oli omistusasunnossa 2,5 kertaa kalliimpaa kuin asumisoikeusasunnossa, ero on nyt kaventunut lähes olemattomaksi.
Ja kun lainojen lyhentäminen vähentää omistusasujan rahataakkaa, asumisoikeusasunnossa asuminen vain kallistuu koko ajan. Monet ovat vetäneet tästä omat johtopäätöksensä - ja äänestäneet sekä kukkarollaan että jaloillaan. Anders Djupsö:
"Vaikka tämä on aika pieni yhtiö - tässä on kuusi asuntoa - ihanteellisella paikalla, täältä on kuitenkin muuttanut lyhyessä ajassa pois monta pehettä: rakentaneet tai ostaneet oman asunnon."
Ja Päivi Djupsö myöntää itsekin joutuneensa miettimään asumista uudesta näkökulmasta:
"Yleiset fiilikset on sellaiset, että lähes kaikki miettivät, kannattaako tämä. Mitä samalla rahalla saisi - minkälaisen asunnon ja mistä. Pakkohan sitä on itsekin pohtia, olisiko olemassa jokin parempi vaihtoehto.
Riskittömyys tässä asumismuodossa on kuitenkin päällimmäisenä koko ajan ja se on tähän asti vienyt voiton. Siksi ei ole vielä pyydetty pankkilainaa tai tarjousta."
Uusia lääkkeitä kehitteillä - ehtiikö potilas kuolla?
Ahdinkoinen tilanne on johtanut järjestelyihin myös tuottajapuolella. VVO ja Sato yhdistivät vuoden vaihteessa asumisoikeusasuntojen tuotannon uuteen yhtiöön. Näin muutosta perustelee Saastamoinen:
"Molemmissa yhtiöissä ymmärrettiin se, että asumisoikeusyhtiö on turvallisempi suurena, omana, itsenäisenä yksikkönään. Korjaustoiminnan järjestäminen, lunastuksiin varautuminen, vaihtojen helpottaminen... nämä seikat ovat huomattavasti paremmin järjestettävissä suuressa yhtiössä."
Sekä tuottajat että asukkaat ovat yhtä mieltä siitä, miten asumisoikeusasunnot säilyvät järkevänä vaihtoehtona asuntomarkkinoilla: ainoa ratkaisu on se, että asumisoikeusasuntojen rahoituksen takana olevaa yhtenäislainajärjestelmää on tarkistettava siten, että se elää paremmin markkinakorkojen muutosten kanssa.
Näin myös Anders Djupsö:
"Kun muutettiin, ei ollut paljon muuta tuotantoa. Asumisoikeusjärjestelmä oli huomattava työllistäjä myös rakentamisteollisuudessa. Nyt valtion olisi hyvä tulla vastaan ja rukata korkoehtoja vastapalveluksena sille, että työllisyyskuvioita parannettiin silloin, kun tilanne oli todella huono."
Myös asumisoikeusasuntojen kilpailukykyyn ja vetovoimaan vaikuttavien aravalainaehtojen muuttamisesta on juuri tehty esitys. Kuinka radikaalista muutoksesta mahdollisesti olisi kysymys, se selviää ensi viikon ohjelmassa. Samaa ajankohtaista aihetta käsitellään myös Helsingissä ensi viikolla pidettävässä Asuntomarkkinat 2003-huippuseminaarissa.
Lopullisesti ehkä vasta hallitusneuvotteluissa ja -ohjelmassa nähdään, kuinka duuri- tai mollivoittoiseksi asumisen arki niin sanotuissa yleishyödyllisissä asunnoissa jatkossa muodostuu.
Uusimmat
-
14:49
Suomeenko kovat koronarajoitukset? Tätä sulkutila tarkoittaa eri puolilla Eurooppaa – ulkonaliikkumiskielto on arkipäivää
-
14:38
Pettynyt Krista Pärmäkoski hämmästeli kisan voittanutta Therese Johaugia – "Joka kerta se sokeeraa"
-
14:37
Johanna Matintalo taas kyynelissä MM-hiihdoissa – suora tunnustus tuskallisesta kokemuksesta
-
14:29
Avi ei taivu ministeriön paimenkirjeen edessä: Sanoo, että yrittäjien tilat voi avata maanantaista lähtien 10 hengelle
-
14:28
Asuntokauppa käy nyt villinä, erityisesti isot kaupungit kuin steroideissa – "Myyntiajat mitättömiä, kohteet kaupaksi yli hintapyynnön"
-
14:23
Kansanedustaja ihmettelee koronatartuntaansa: "Olisiko virus voinut tarttua ruokakärryjen kahvasta"
-
14:21
Suomen MM-ensikertalaiselta loistohiihto – näky maalissa toi tunteet pintaan: "Kyllä siinä itku pääsi"
-
14:17
KD:n Sari Essayah MTV:n Uutisextrassa: Hallitus väistää vastuutaan korona-testausten myöhästymisestä Suomen rajoilla
-
14:09
Lupauksista huolimatta pienpanimoiden etämyynti kuopattiin – asia haudattiin juhannuksen jälkeen
-
14:05
Vilma Putro tulkitsee kappaleen sahaa soittamalla – erikoisen instrumentin soittaminen perustuu laulamiseen
-
14:02
Therese Johaugin veli raivostui ruotsalaistähdelle kolarista: "Amatööri"
-
13:58
SVT: Jätevesien koronaviruspitoisuudet räjähtivät ennätykseen Tukholmassa – alkavan hiihtoloman vaikutuksista huoli
-
13:55
Tökkiikö netti? Näin testaat, onko yhteytesi hitaampi kuin mistä maksat!
-
13:31
KooKoo nappasi nuorten maailmanmestarin Ruotsista
-
13:29
Therese Johaug kaatui, mutta täräytti sen jälkeen mykistävän MM-tempun
-
13:23
Uudessa-Seelannissa todettu koronatartunta, jonka lähdettä ei tiedetä – maan suurimpaan kaupunkiin ulkonaliikkumiskielto
-
13:21
MTV seuraa koronan etenemistä Suomessa: Koronarokotteen saanut 362 000 suomalaista, uusia tartuntoja 645
-
13:08
Ilkka Herolan lyöneelle norjalaistähdelle ladotaan erikoista kritiikkiä: "Olen surullinen" – näin Herola reagoi
-
13:07
Hurjaa draamaa MM-hiihdoissa – Therese Johaug kaatui kärjestä, ruotsalaistähden sauva poikki
-
13:07
Kalle Rovanperä taistelee toisella sijalla, auton säädöt syövät sekunteja: Ott Tänak hallitsee – MTV Urheilu seuraa
-
Lataa lisää