Asumisen ihanteet - myytit ja todellisuus

Asuntomarkkinoilla on monia erilaisia myyttejä, jotka vaikuttavat varsinkin siihen, minkälaisia asuntoja ja niihin liittyviä palveluja markkinoilla on tarjolla. Myyttien ja todellisuuden välisiä ristiriitoja pohdittiin pari viikkoa sitten pidetyssä Asuntomarkkinat -huippuseminaarissa.

Myytti 1: Suomalaiset asuvat ahtaasti

Suomalaisessa asunnossa on keskimäärin 77 neliötä. Se on länsieurooppalaisen mittapuun mukaan varsin vähän, korkeintaan hyvää itäeurooppalaista tasoa.

Asuntojen keskipinta-ala:

Tanska 109 m2
Hollanti 98 m2
Ruotsi 92 m2
Italia 90 m2
Ranska 90 m2
Espanja 90 m2
Saksa 90 m2
Iso-Britannia 87 m2
Suomi 77 m2

Lähde: Housing Statistics in EU 2004

Asetelma muuttuu kun vertailukohdaksi otetaan asumisväljyys henkilöä kohden. Jokaisella suomalaisella on käytettävissään keskimäärin 38 neliötä, mikä kestää hyvin vertailun Euroopan muiden maiden kanssa.

Taustalla on erityisesti se, että meillä yhden hengen talouksien määrä on erittäin suuri ja osuus kasvaa koko ajan.

Asumisväljyys henkilöä kohden:

Tanska 52 m2
Ruotsi 45 m2
Iso-Britannia 44 m2
Hollanti 41 m2
Saksa 40 m2
Suomi 38 m2
Ranska 38 m2
Italia 37 m2
Espanja 31 m2

Lähde: Housing Statistics in EU 2004

– Suurin muutos liittyy siihen, että kotitaloudet pienennevät koko ajan, sanoo Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimuspäällikkö Anu Raijas.

Kolme neljästä kotitaloudesta on tällä hetkellä yhden tai kahden hengen kokoisia. Näissä laskelmissa ei ole myöskään otettu huomioon kesämökkejä, jotka ovat meillä selvästi yleisempiä kuin muualla - meillähän on lomakoteja, kesäkoteja, vapaa-ajankoteja ja viikonloppukoteja, ja saattaapa jokin lomakoti olla toisessa maassakin.

– Koko maapallo on jo tavallaan aluettamme ja voimme hankkia itsellemme erilaisia koteja erilaisiin tarkoituksiin, Rajas lisää.

Myytti 2: Ekosanoja enemmän kuin -tekoja

Paljon puhutaan siitä, että ihmisten ympäristötietoisuus on merkittävästi kasvanut, mutta se ei vaikuta todelliseen käyttäytymiseen – ei varsinkaan asuntomarkkinoilla.

– Suurin haaste on saada kuluttajat ymmärtämään se, että siitä mitä tehdään ympäristön hyväksi koituu hyötyä myös itselle, Raijas sanoo.

– Ongelma on se, että tämä hyöty tai etu syntyy vasta pitkän ajan kuluessa. Kuluttaja ei jaksa odottaa sitä. Palkkion oikeasta käyttäytymisestä pitäisi tulla heti.

Muutosta on kuitenkin ilmassa, sillä huippuseminaarissa julkistetun asuntomarkkinoiden VIP-tutkimuksen mukaan energiatehokkuuden merkitys on selvästi nousemassa tulevaa asuntoa valittaessa. Aika näyttää, kuinka todellisuudessa käy.

Merkitystään eniten lisänneet asunnonvalintaperusteet:

1.Energiatehokkuus
2.Liikkumisen helppous asunnossa ja kiinteistössä
3.Kiinteistön kunto
4.Asunnon laatu ja varustetaso
5.Talotyyppi

Lähde: Asuntomarkkinoiden VIP-tutkimus

Myytti 3: Rakentamisen hintaa ei voida alentaa

Rakentamisen kustannukset ovat viime vuosina nousseet rajusti, mutta maailmanlaajuinen talouskriisi on saanut aikaan historiallisen muutoksen tälläkin saralla.

– Kyllä rakentamisen hintaa verrattuna huippuhetkiin vuoden 2007 lopussa on ehdottomasti varaa pudottaa, toteaa SRV Yhtöt Oyj:n toimitusjohtaja Eero Heliövaara.

– Voisi sanoa, että koko rakentamisen ketjussa, koko prosessissa on ollut ylimääräistä. Kysyntä on ollut kerta kaikkiaan niin kovaa, että se on johtanut hintojen nousuun. Tällä hetkellä rakennamme jo erittäin paljon alemmilla kustannuksilla - sanotaan 20 prosenttia halvemmilla, Heliövaara lisää.

Rakentamisen kustannuksia pyritään madaltamaan myös ympäristöministeriön käynnistämillä normitalkoilla, joiden tavoitteena on karsia erilaisista määräyksistä aiheutuvat turhat kustannukset.

– Olemme antaneet runsaasti palautetta asioista, joita voisi parantaa, Heliövaara sanoo.

– Ne liittyvät kolmeen asiaan: väestönsuojiin, autopaikkoihin ja esteettömyysvaatimuksiin, Heliövaara muistuttaa kuitenkin, että energiatehokkuus uusine vaatimuksineen tulee joka tapauksessa nostamaan rakentamisen kustannuksia.

Rakentamisen normitalkoiden tuloksiin ja johtopäätöksiin palaamme muutaman viikon kuluttua.

Lisätietoja:

Normitalkoot

www.normitalkoot.fi

Lue myös:

    Uusimmat