Asiantuntija: Vapautuvien elinkautisvankien mielentilan selvittäminen tarpeen

Elinkautistuomion saaneille väkivaltarikoksen tekijöille ei tehdä vapautumishetkellä mielentila-arviointia, vaan hovioikeuden lopullinen ratkaisu perustuu eri lausuntojen mukaiseen kokonaisarvioon.

- Kokonaisarvio on monipuolinen, mutta varsinainen mielentilatutkimus olisi joissain tapauksissa paikallaan, sanoo Rikosseuraamuslaitoksen oikeudellisen yksikön johtaja Paavo Siltanen.

Kokonaisarvioinnissa otetaan huomioon muun muassa vangin aikaisemmat ja myöhemmät rikokset sekä vangin vankila-aikainen käyttäytyminen. Loppuarvio koostuu monien vankilan asiantuntijoiden lausunnoista, jotka ovat olleet vangin kanssa tekemisissä hänen vankeusaikanaan.

Siltanen kertoo, että yleensä vangin mielentila tutkitaan jo siinä vaiheessa, kun syytetty on tutkittavana ja tuomittavana rikokseen.

- Kun tekijä on tuomittu elinkautiseen tarkoittaa yleensä sitä, että hän on ollut täydessä ymmärryksessä ja teko on ollut tahallinen, Siltanen selventää.

Porvoon ampumisista epäilty mies oli tuomittu elinkautiseen vankeuteen muun muassa murhasta sekä kahdesta tapon yrityksestä. Teot tapahtuivat vuonna 1995, ja tuomio annettiin vuonna 1997. Epäilty pääsi ehdonalaiseen vapauteen joulukuussa 2009 ja ehti olla vapaana noin puolen vuoden ajan.

Elinkautisvangit istuvat noin neljätoista vuotta

Suomessa on tällä hetkellä 158 elinkautisvankia, joista kaikki ovat tuomittuina murhasta. Siltanen kertoo, että elinkautisvangit voivat anoa vapautusta tuomiostaan kahdentoista vuoden jälkeen, vaikka kirjaimellisesti elinkautinen on "ennalta määräämätön vankeusaika".

Yleensä hovioikeus ei anna vapauttavaa päätöstä heti, kun kaksitoista vuotta on kulunut.

- Keskimääräinen vankeusaika elinkautisvangeilla on Suomessa kolmetoista vuotta ja kahdeksan kuukautta, Siltanen täsmentää.

Rikoksen uusija tuomitaan ensikertalaisena, mikäli vankilasta vapautumisesta on kulunut kolme vuotta rikoksetonta aikaa.

Siltanen ei osaa sanoa, onko elinkautisvankien mielentilatutkimuksia pyritty edistämään.

- En tiedä, miten kriminaalipolitiikassa tähän asiaan ollaan suhtauduttu, mutta kyseessä on kuitenkin politiikassa päätettävä asia, Siltanen sanoo.

Henkirikollisuus on pysynyt Suomessa samalla tasolla monia vuosia. Siltasen mukaan väkivallanteot ovat kuitenkin pienessä nousussa.

Katso Elisa Tikkasen juttu

Lue myös:

    Uusimmat