Kansalaisten kannattaa miettiä kulutusvalintojaan, mutta todellinen vastuu on päättäjillä ja yrityksillä. Sammuvatko Amazonin tulipalot, jos tilaa ravintolassa brasilialaisen sisäfileen sijaan kotimaista artisokkaa?
Kuvat savuavasta Amazonin sademetsästä ovat saaneet monet kansalaiset paitsi penäämään poliitikoilta toimia Brasilian hallinnon ja presidentti Jair Bolsonaron painostamiseksi, myös tarkastelemaan omaa kuluttamistaan ja harkitsemaan brasilialaistuotteiden boikotointia.
Helsingin yliopiston maailmanpolitiikan professori Teivo Teivainen jättäisi nyt brasilialaisen lihan pois lautaseltaan, jos hänen tapoihinsa kuuluisi syödä nautaa.
– Se on helpoin ja johdonmukaisin ratkaisu, joka ei ole kauhean kiistanalainen, hän sanoo.
Samoin tekisi kehitysmaatutkimuksen apulaisprofessori Markus Kröger. Hän panisi boikottiin erityisesti lihan, soijan ja maissin, joita suurella osalla metsäkatoalueista tuotetaan.
– Ainoa, mikä tällä hetkellä voi toimia, on mahdollisimman radikaalit toimet. Bolsonaron hallinto on niin kovapintainen.
Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi huomauttaa, että henkilökohtaisten boikottien merkitys on paljon pienempi kuin valtioiden ja esimerkiksi EU:n tasolla tehtyjen kauppapoliittisten toimien. Hänenkin mukaansa yksittäisillä kuluttajilla on mahdollisuus osoittaa mielipiteensä omilla valinnoillaan.
– Voi olla, että välttäisin tiettyjä tuotteita, mutta en tekisi siitä numeroa, hän arvioi.
Laihtuva tilipussi luo painetta
Liekehtivät sademetsät ovat saaneet paljon kansainvälistä huomiota, ja poliitikot ympäri maailman ovat heristelleet syyttävää sormeaan Bolsonaron hallinnon politiikan suuntaan. Valtiovarainministeri Mika Lintilän (kesk.) ehdottama brasilialaislihan tuontikielto EU:hun nostettiin esiin ulkomaisessa mediassa, myös Brasiliassa.
Kaikki kolme asiantuntijaa korostavat, että varsinainen vastuu toimista on päättäjillä ja erityisesti EU:lla. Teivainen muistuttaa, että vaikka merkittävä osa Brasilian lihasta ja soijasta menee muualle kuin Eurooppaan, EU on riittävän iso kauppa-alue, jotta sillä on painoarvoa maatalousyhtiöiden ja -järjestöjen silmissä.
Romakkaniemi huomauttaa, että boikotti toimii parhaiten silloin, kun sillä on nopea ja suora taloudellinen vaikutus niihin tahoihin, joiden tuen varassa hallinto toimii. Bolsonaron tukijoiden joukossa on paljon juuri maatalousväkeä, ja jos heidän tilipussinsa uhkaa kevetä, paine hallintoa kohtaan voi koveta.