Synt. 19.9.1905 Jyväskylä
† 7.3.1943 Tampere
Aki(lles) Eero Johannes Järvinen saavutti kymmenottelussa kaksi olympialaista hopeamitalia, Amsterdamissa v. 1928 tuloksella 7931,500 (6645 nykytaulukolla) ja Los Angelesissa v. 1932 tuloksella 8292,480 (6879). Järvinen yritti vielä kolmannen kerran kymmenottelua olympiakisoissa Berliinissä v. 1936, mutta yritys päättyi keskeyttämiseen ensimmäisen päivän viidenneltä tilalta.
Aki Järvinen oli todellisen urheilijaperheen jäsen. Hänen isänsä Verner ja nuorempi veli Matti olivat olympiavoittajia, vanhempi veli Kalle kuulantyönnön olympiaedustaja ja Suomen ennätysmies ja veljeksistä vanhin Yrjö SM-kilpailuiden keihäänheiton pronssimitalimies.
Kilpailemisen Aki Järvinen aloitti vuonna 1923. Jo samana vuonna kotikaupungissaan Tampereella hän voitti SUL:n poikaurheilupäivillä neljä lajia (110 metrin aitajuoksun, pituushypyn, kolmiottelun ja 4x100 metrin viestinjuoksun Tampereen Pyrinnön joukkueessa) sekä saavutti lisäksi vielä eri yksilölajeissa kaksi kolmatta sijaa ja yhden neljännen sijan.
Ensimmäinen Järvisen huippulaji oli kolmiloikka, missä hän saavutti SM-kilpailuissa hopeaa v. 1925 ja oli samana vuonna myös Suomi–Ruotsi-maaottelussa. Maaotteluita Järviselle kertyi v. 1925-1936 kaikkiaan 13, joissa hän edusti Suomea seitsemässä eri yksilölajissa ja kahdessa eri viestinjuoksussa. Tuohon aikaan maaotteluiden huipentumana juostiin usein ruotsalaisviesti, missä osuudet olivat 100, 200, 300 ja 400 metriä. Järvinen juoksi yleensä 300 metrin osuuden.
Ensimmäisen kymmenottelunsa Aki Järvinen suoritti Tampereella 6-7.9.1926 Pyrinnön jäsentenvälisissä kilpailuissa voittaen kilpailun tuloksella 7172,405. Mainitulla tuloksella hän oli sen vuoden maailmantilaston kolmas. Järvisen viimeinen ottelu oli edellä mainittu Berliinin olympiakisojen keskeytykseen päättynyt yritys. Näiden väliin mahtui seitsemän läpivietyä ottelua ja Viipurissa SM-kilpailuissa 19-20.7.1930 hän saavutti maailmanennätyksen 8255,475.
Vuoden 1932 Los Angelesin olympiakisojen kymmenottelussa Järvinen teki epävirallisen ME:n, joka oli tosin voimassa vain puoli minuuttia. Lyhyt voimassaoloaika johtui siitä, että Järvinen teki omaa maailmanennätystään paremman tuloksen tultuaan maaliin 1500 metrin juoksussa, mutta samassa erässä juoksi myös kilpailun voittaja Yhdysvaltainn James Bausch, joka saapui viimeisen lajin maaliin tasan puoli minuuttia Järvisen jälkeen.
Järvinen voitti Suomen kymmenottelumestaruuden myös vuonna 1931 ollen tuloksellaan 8160,446 sen vuoden maailmantilaston toinen. Viisiottelussakin hän voitti Suomen mestaruuden vuonna 1928 oltuaan edellisenä vuonna jo toisena.
Moniotteluiden lisäksi Järvinen menestyi myös yksittäislajeissa saavuttaen juoksuissa yhteensä kuusi Suomen mestaruutta. Muita palkintosijoja SM-kilpailuissa hän saavutti v. 1925-1934 kaikkiaan 12, joista kaksi viestinjuoksuissa.
Uransa loppupuolella Järvinen keskittyi juoksuihin rikkoen 400 metrin aitajuoksussa Suomen ennätyksen v. 1933 ja saavuttaen seuraavana vuonna Torinon EM-kilpailuissa jälleen uudella Suomen ennätyksellä hopeamitalin. Vielä v. 1936 hän saavutti Suomen ennätyksen 200 metrin aitajuoksussa.
Kun Järvinen palkittiin Amsterdamin olympiakisoissa kymmenottelun hopeamitalilla, kullan voitti toinen Tampereen Pyrinnön mestariurheilija Paavo Yrjölä maailmanennätyspistein 8053,290. Mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että kaikilla myöhemmillä pistetaulukoilla laskien Järvinen olisi ollut voittaja. Los Angelesissa puolestaan Bausch voitti tuloksella 8462,235 ja hän olisi voittanut myös, mikäli käytössä olisi ollut vuoden 1934 ns. Ohlsin taulukko. Kaikilla tätä myöhemmillä taulukoilla Järvisen pisteet olisivat kuitenkin olleet paremmat.
Akilles Järvinen sai surmansa koelennolla olleen hävittäjän alassyöksyssä Tampereella jatkosodan aikana.
Saavutukset:
Olympiakisat: Hopeamitali kahdesti (kymmenottelu 1928 ja 1932)
Maailmanennätykset: Kymmenottelu 1930 sekä epävirallisesti 1932 (puolen minuutin ajan)
Euroopan mestaruuskilpailut: Hopeamitali (400 metrin aitajuoksu 1934)
Suomen mestaruudet: 200 metrin juoksu kolmesti 1929-1931. 400 metrin juoksu 1930. 400 metrin aitajuoksu kahdesti 1933 ja 1934. Viisiottelu 1928. Kymmenottelu kahdesti 1930 ja 1931. Yhteensä 9
Suomen ennätykset: 200 metrin juoksu 1930. 200 metrin aitajuoksu 1936. 400 metrin aitajuoksu kahdesti 1933 ja 1934 sekä epävirallinen ennätys 1934. Kymmenottelu kahdesti 1930 ja 1932. Yhteensä 6 (7).
Omat ennätykset oman aikansa valossa:
Tulosten yhteydessä on sulkeissa mainittu nykyhetkeen vertailun helpottamiseksi silloiset ME:t. Osa metrimatkojen ennätyksistä ovat tuolloin yleisten mailimatkojen arvioituja vähimmäisaikoja, jotka on varustettu + -merkinnällä.
100 m 10,9 1930, 10,7w 1934 (ME 10,3)
200 m 21,9 1930 (ME 21,0)
400 m 49,1 1931 ja 49,0oz 1934 (ME 47,0)
1500 m 4.42,0 1928 (ME 3.51,0)
110 m aj 15,2 1930 (ME 14,4)
200 m aj 25,4 1936 (ME 23,4t +)
400 m aj 53,7 1934 (ME 50,6)
Korkeus 180 1925 (ME 203)
Seiväs 360 1930 (ME 430)
Pituus 712 1930 (ME 793)
3-loikka 14,34 1926 (ME 15,52)
Kuula 14,10 1936 (ME 17,40)
Kiekko 37,94 1931 (ME 51,73)
Keihäs 63,25 1933 (ME 76,10)
5-ottelu 3717,300 1928 (ME 3991,095). Sarja: (670, 55,88, 23,6, 34,41, 4.45,3)
10-ottelu 8292,480 1932 (ME 8462,235). Sarja: (11,1, 700, 13,11, 175, 50,6, 15,7, 36,80, 360, 61,00, 4.47,0)
10-ottelun lajiennätyksien summa 8777,575 (nykytaulukon mukaan 7267)
oz = over-sized = Tulos on tehty normaalia pidemmällä radalla. (1000 metrin ravirata)
t = turn = Tulos on epävirallinen kaarreratojen ME. 1930-luvulla vahvistettiin 200 metrin aitajuoksussa vain suoralla radalla tehdyt ennätykset. Virallinen 220 jaardin aitajuoksun ME oli 22.6.
(Ari Sopanen / SUL)