Kirjapiirin tiistain 13. marraskuuta jaksossa Erkki Tuomiojan vieraana on esikoiskirjailija Aki Ollikainen, jonka teos vie keskelle suuria nälkävuosia. Paula Norosen haastattelussa Juha Vuorinen, jonka kirjassa Jumala ja piru lyövät vetoa keskenään.
Esikoiskirjailija Aki Ollikaisen julma ja traaginen Nälkävuosi vie lukijansa keskelle ajanjaksoa, jossa kuoleman väri on valkoinen. Mistä mies sai virikkeen kirjoittaa juuri nälkävuosista?
– Ensimmäisen kerran se tuli mieleeni Haapajärven hautausmaalla. Olimme siellä jouluna vaimon sukulaisten haudalla viemässä kynttilöitä ja siellä oli muistokivi 1866–1868-luvulla nälkään kuolleille. Kivi jotenkin pysäytti. Rupesin ajattelemaan, minkälaisia ihmisiä he ovat olleet, jotka silloin ovat lähteneet vaeltamaan ja kuolleet. He näyttäytyivät minulle aluksi vähän kasvottomana massana, mutta sitten rupesin ajattelemaan, minkälaisia he ovat olleet yksilöinä – ja että voisin kirjoittaa jonkun sellaisen ihmisen tarinan ja koettaa miettiä, mitä hän on ajatellut, Ollikainen kertoo.
Paula Norosen vieraana Juoppohullun päiväkirjan luoja Juha Vuorinen, jonka uusin teos Kaksipäisen vekaran varjossa pohjautuu huolelliseen tutkimiseen, jumalalliseen johdatukseen ja täydelliseen itsekritiikin puutteeseen.
– Se on suuri kertomus hyvästä ja pahasta ja siitä, voiko niitä koskaan erottaa toisistaan. Se lähtee niinkin vaatimattomasta lähtökohdasta, että Jumala ja piru kohtaavat. Piru tulee piipahtamaan taivaassa esittämässä pyynnön, että josko taas lyötäisiin vähän vetoa. Jumala tietysti – kuka nyt ei lähtisi pirun kanssa vetoa lyömään – suostuu tähän, Vuorinen kuvailee kirjansa lähtöasetelmaa.
Taivaallisen vedonlyönnin seurauksena Adolf Hitler saa kaksipäisen pojan, joista toisessa on enemmän pirua ja toisessa Jumalaa. Miksi Vuorinen lähti kirjoittamaan Hitleristä ja tämän pojista? Katso Kirjapiiristä koko haastattelu!
KIRJAPIIRI AVAlla tiistaisin klo 19.30. Uusinnat lauantaisin 16.30.
Tykkää Kirjapiiristä Facebookissa!
AVA
Kuvat: AVA, Lehtikuva