Miesten 50 kilometrin kävelyssä oli Helsingissä mitalin makua. Reima Salonen lähtikin heti tyylikkäässä lippalakissaan kärkivauhtiin. Meksikolaiset Martin Bermudez ja Raul Gonzales pitivät huolen vauhdinpidosta.
Se kuitenkin kostautui, sillä Bermudez hylättiin ja Gonzales jäi lopulta täydellisesti simahtaen viidenneksi. 30 kilometrin kohdalla Reima oli vasta 11:s, mutta loppua kohti hän kiristi tahtiaan. Vielä 40 kilometrin kohdalla esimerkiksi Gonzales oli Salosta neljä ja puoli minuuttia edellä, mutta maalissa minuutin perässä. Yksi oli kuitenkin ylitse muiden. DDR:n Ronald Weigel lähti 30 kilometrin jälkeen omille teilleen ja voittomarginaali oli lopulta liki neljä minuuttia. Voittoajaksi kirjattiin 3,43,08. Se oli sen verran hyvä tulos, että olisi riittänyt Berliinissäkin mukavasti viidenneksi. Reima Salosen aika 3.52,53 olisi oikeuttanut Berliinissä 15:nneksi. Jarkko Kinnunen käveli viisi minuuttia Salosta kovempaa, mikä kertoo hyvin, kuinka kovasta suorituksesta oli kysymys. Helsingin kisassa Kinnunen olisi ollut peräti pronssilla.
Helsingin miesten korkeuskisa oli varsin hyvätasoinen, kun kaksi miestä ylitti 232. Voittajaksi selviytyi Neuvostoliiton Gennadi Avdejenko, hopealle pomppasi USA:n Tyke Peacock. Peräti neljä seuraavaa miestä ylitti 229, joten pronssikamppailu meni tiukaksi. Alkukaudesta uuden ME:n 238 hypännyt Kiinan Jianhua Zhu otti näistä miehistä parhaalla pelillään pronssin. Ruotsin liehuletti Patrik Sjöberg pääsi loppukilpailussa vain 223 ja jäi 11:nneksi. Kuukautta aikaisemmin tuolloin 18-vuotias Patrik oli ylittänyt jo 233.
Avdejenko ja Peacock olisivat pärjänneet Berliinin finaalissa mainiosti. Neljä ensimmäistä miestä hyppäsivät nimittäin kaikki tuon saman 232. Peräti kahdeksan seuraavan miehen tulos oli Berliinissä vain 223, joten kilpailun taso ei todellakaan huimannut päätä. Avdejenko olisi voittanut Helsingin tuloksellaan Berliinissä, sillä hänellä oli vain yksi pudotus tilillään ennen 232 ylitystä.
Naisten kiekkokilpailusta Helsingissä ei ole jäänyt kovin voimakkaita muistiraitoja kovalevylle. Mitalit menivät tuntemattomille heittäjille. Ykkönen oli DDR:n Martina Opitz tuloksella 68,94, hopean vei Neuvostoliiton Galina Murashova 67,44 ja pronssin Bulgarian Maria Petkova 66,44. Finaalissa nähtiin melkoista itäblokin juhlaa, sillä mukana oli kolme bulgarialaista, kaksi itäsaksalaista, kaksi neuvostoliittolaista, kaksi romanialaista ja yksi tshekki. Kaksi muuta finaaliheittäjää tulivat Hollannista ja Iso-Britanniasta, mutta yllättäen he eivät sijoittuneet kuuden parhaan joukkoon...
Helsingin kärkikolmikko olisi seissyt mitalikorokkeella myös Berliinissä, sillä voiton vei australialainen nuori yllättäjä Dani Samuels tuloksella 65,44. Sillä noteerauksella olisi sijoittunut 26 vuotta sitten MM-finaalin viidenneksi.
Naisten 200 metriä oli Marita Kochin ja Merlene Otteyn kaksinkamppailu. Koch oli selkeä suosikki, mutta Ottey laittoi hienosti kampoihin häviten vain 0,06 sekunnilla ajoin 22,13-22,19. Yllätyspronssin niiasi britti Kathy Cook ajalla 22,37. Mielenkiintoinen yksityiskohta on se, että kisan neljänneksi juoksi eräs Florence Griffith (myöhemmin Griffith-Joyner) ajalla 22,46. Tuolloin hän oli 24-vuotias ja juoksi MM-kaudella tulokset 11,06 ja 22,23. Viisi vuotta myöhemmin irtosikin sitten jo 10,49 ja 21,34.
Mukana oli myös Suomen Helinä Marjamaa, joka karsiutui hienolla ajalla 22,86 juuri ja juuri loppukilpailusta. Myös Berliinissä hän olisi ollut ensimmäisten finaalista karsiutuneiden joukossa.
Allyson Felix olisi Berliinin voittoajallaan 22,02 ollut ykkönen Helsingissäkin. Veronica Campbell-Brownin hopeatulos 22,35 olisi riittänyt pronssiin.
Miesten ratakierroksella ei nähty Helsingissä mitään huippuvauhtia. Voittajaksi juoksi Jamaikan Bert Cameron keskinkertaisella ajalla 45,05. Jenkki Michael Franks oli kakkonen 45,22 ja saman maan Sunder Nix kolmas 45,24. Suomea edusti kisoissa Kuhmon mies Matti Rusanen. Hän selvisikin toiselle kierrokselle saakka ajallaan 47,37, mutta tie katkesi toisiin alkueriin ajalla 47,69. Nykyisin noilla ajoilla ei paljon juhlittaisi - eikä niillä toki juhlittu tuolloinkaan.
Kovin kaksinen ei ollut ratakierroksen taso Berliinissäkään. Bert Cameronin voittoajalla olisi tapeltu verissä päin pronssista, sillä Trinidadin Renny Quowin pronssiaika oli 45,02.