Aikakoneen päivän huomio on se, että niin kova poika kuin Sergei Bubka seiväsareenoilla olikin, vuoden 1983 kunnossaan hän olisi ollut Berliinin finaalissa täysi statisti.
Miesten seipäässä nähtiin Helsingissä 1983 yhden suuren aikakauden alku, kun nuori mies Neuvostoliitosta, Sergei Bubka, aloitti arvokisojen huikean menestysputkensa voittamalla MM-kultaa. Taso ei kovin huikea ollut, sillä Bubkan voittotulos oli 570. Maanmies Konstantin Volkov otti hopeaa 560 ja pronssi meni samalla tuloksella Bulgarian Atanas Tareville.
Suomalaiskolmikko kilpailussa oli Tapani Haapakoski-Veijo Vannesluoma-Timo Kuusisto. Mutta missä oli Kimmo Pallonen?
Vannesluoma onnistui mukavasti, sillä hän oli 14:s tuloksella 540. Kuusisto jäi 525:een ja Haapakoski ilman tulosta pudotettuaan kolmesti avauskorkeudestaan 525.
Bubka olisi ollut Berliinissä oppipoika, sillä hän olisi jäänyt kilpailussa tylysti seitsemänneksi 20 senttiä Steven Hookerin takana. Joskus näinkin päin. Suomalaisten tuloksilla ei olisi ollut mitään asiaa finaaliin.
Helsingin maratonilla oli mukana kovaa porukkaa. Oli DDR:n sankaria Waldemar Cierpinskiä, kivikovaa aussia Rob de Castellaa ja niin edelleen. Suomea edusti kolmikko Pertti Tiainen, Martti Kiilholma, Henrik Sandström. Kiilholma keskeytti, Tiainen sijoittui 14:nneksi mukavalla ajalla 2.11,47. Sandström saapui maaliin sijalla 44 ajallaan 2.21,56.
Kärkikamppailu ratkesi loppupuolella. 34 kilometrin kohdalla viiksekäs de Castella nykäisi ja pudotti kelkasta mm hyvin siihen saakka roikkuneen Tiaisen. Edes Cierpinski ei pystynyt australialaista seuraamaan. Etiopian Kebede Balacha pystyi hetken, mutta alkoi taipua juuri ennen 40 kilometrin merkkipaalua. De Castellan voittoaika oli 2.10,03, Balachan kakkosaika 2.10,27 ja Cierpinskin kolmostulos 2.10,37. Ruotsin kokenut konkari Kjell-Erik Ståhl oli neljäs ajalla 2.10,38.
Australialaissankarin aika olisi piisannut Berliinissä komeasti viidenneksi. Eroa voittajaan, Kenian Abel Kiruihin olisi kuitenkin tullut reilut kolme minuuttia eli yli kilometri.
Pertti Tiainen olisi ajallaan 2.11,47 sijoittunut Berliinissä kahdeksan sijaa paremmin kuin Helsingissä eli peräti kuudenneksi.
Pituushyppy oli Helsingissä Carl Lewisin näytös. Hän paukautti heti ensimmäisellään muille jauhoa suuhun voittotuloksellaan 855. USA nappasi kolmoisvoiton, kun Jason Grimson oli kakkonen 829 ja myöhemmin kolmiloikkaajana meritoitunut Mike Conley kolmas 812. Conleyn kanssa samaan tulokseen pääsi Unkarin Laszlo Szalma, mutta hänen toiseksi parhaansa oli 809, kun Conley pystyi kahdesti 812:aan. Suomen värejä puolusti Jarmo Kärnä, mutta hän jäi karsinnassa vaatimattomaan tulokseen 756.
Berliinissä Lewis olisi käynyt huikean voittokamppailun Dwight Phillipsin kanssa, joka olisi päättynyt Lewisin voitoksi sentin erolla. Grimson olisi jäänyt Helsingin kakkostuloksellaan neljänneksi Berliinissä.
Helsingissä naiset eivät juosseet 5 000 metriä vaan 3 000 metriä. Ihan hyvätasoinen kilpailu nähtiin, sillä Mary Deckerin voittotulos oli 8.34,62. Länsi-Saksan Brigitte Kraus otti hopean 8.35,11 ja Tatjana Kazankina pronssin ajalla 8.35,13. Vuotta myöhemmin Leningradissa Kazankina kiskaisikin jo 8.22,62. Vertailupohjaksi kerrottakoon, että Slaneyn uran kovimmaksi ajaksi 5 000 metrillä jäi 15.06,53. Samana vuonna hän teki myös 3 000 metrin ennätyksensä 8.25,83.
Aikavertailu on vielä hankalampaa, sillä Berliinissä mentiin alku hölkkävauhtia. Voittaja Vivian Cheruyiot kellotti 14.57,97. Mary Slaney olisi ollut ennätyksellään vasta seitsemäs.
Naisten pikaviestissä Helsingin MM-finaalia hallitsi luonnollisesti DDR joukkueella Silke Gladisch, Marita Koch, Ingrid Auerswald ja Marlies Göhr. Loppuaika oli 41,76, muutamaa viikkoa aikaisemmin nelikko oli painellut ME-tuloksen 41,53. Kaksi vuotta myöhemmin DDR:n joukkue Gladish-Sabine Rieger-Auerswald-Göhr juoksi nykyisinkin voimassaolevan ME:n 41,37.
DDR olisi voittanut Berliinissä kirkkaasti, sillä Jamaikan voittoaika oli 42,06. sillä ajalla olisi oltu kuitenkin Helsingissä hopealla, sillä DDR:n voittomarginaali oli tuolloin liki sekunti.
Miesten 4x100 metrin kisaa hallitsi Helsingissä USA. Voittoajaksi kirjattiin 37,86. Italia otti hopeaa ajalla 38,37 aika legendaarisella joukkueella Stefano Tilli, Carlo Simionato, Pierfrancesco Pavoni, Pietro Mennea. Neuvostoliiton pronssiaika oli 38,41.
Jamaika olisi Berliinin voittotuloksellaan 37,31 voittanut Helsingissä rullaillen ja myös Trinidad & Tobago olisi piessyt 24 sadasosalla USA:n 26 vuoden takaisen voittokvartetin Emmitt King, Willie Gault, Calvin Smith, Carl Lewis.
Naisten moukari ei ollut vielä Helsingissä arvokisojen ohjelmassa. Kun ensi kertaa oli MM-kisoissa 1999, voittajaksi heitti Romanian Mihaela Melinte hurjalla tuloksella 75,20. Venäjän Olga Kuzenkova sai hänkin nakattua peräti 72,56, mutta heidän takanaan taso oli kovin vaatimaton. Pronssille venyi amerikansamoalainen Lisa Misipeka heitollaan 66,06. Sillä tuloksella ei Berliinissä olisi menty lähellekään finaalia.
Melinte olisi kymmenen vuoden takaisella voittotuloksellaan ottanut Berliinissäkin pronssia kaksi ja puoli metriä tuoreen ME-naisen Anita Wlodarcykin takana.
MTV3 - Lauri Hollo