USA 2002. Ohjaus: Spike Jonze. Käsikirjoitus: Charlie Kaufman, Susan Orleanin romaanin pohjalta. Tuotanto: Jonathan Demme ja Vincent Landay. Kuvaus: Lance Acord. Leikkaus: Eric Zumbrunnen. Pääosissa: Nicolas Cage, Meryl Streep, Chris Cooper, Tilda Swinton, Jay Tavare, Roger Willie. Kesto: 114 min.
Loputtoman väkivallan ja romanttisen mössön sekaan kaivataan kipeästi omaperäisiä ääniä. Sellaisen on tarjonnut lahjakas tekijäkaksikko, ohjaaja Spike Jonze ja käsikirjoittaja Charlie Kaufman, joiden varsinainen läpimurto oli briljantti komedia Being John Malkovich (1999). Monta huhua liikkuu näistä miehistä: yhden version mukaan heidät saattoi yhteen R.E.M. -yhtyeen keulakuva Michael Stipe, ja toisen mukaan Jonze ja Kaufman olisivat yksi ja sama henkilö! Oli miten oli, herkullisia leffoja he osaavat tehdä.
Jo Malkovichissa sukellettiin aivan uudenlaiseen mielikuvituksen maailmaan: kirjaimellisesti veteraaninäyttelijän pään sisään, outoihin ja toisiinsa sekoittuviin todellisuuden tasoihin. Linja jatkuu yhä anarkistisempana Adaptationissa, joka on erikoislaatuinen keitos totta ja fiktiota. Cannesissa palkittu ja lukuisia Oscar-pystejä havitteleva tragikomedia on tarinankerrontaa innoittuneimmillaan: eri aikatasoilla puikkelehtiva juoni on niin uskomaton että se muuttuu jo uskottavaksi.
Kaufman on kirjoittanut itsensä elokuvaan: Charlie Kaufman -niminen käsikirjoittaja (Nicolas Cage) tuntee itsensä ylimääräiseksi paitsi leffansa kuvauspaikalla, myös koko elämässään. Hän on ruma, kaljuuntuva ja lihava luuseri josta naiset eivät piittaa ja jonka luovuus on imetty kuiviin. Toisin hurisee identtisellä veljellä Donaldilla, jota Cage myös esittää: lapsekas juntti nauttii elämästään ja menestyy kaikessa mihin ryhtyy. Iltapuhteinaan hän väsää idioottimaista sarjamurhaaja-käsikirjoitusta, jonka kliseistä rahanahneet Hollywood-tuottajat tietysti innostuvat.
Fiksua ihmissuhde-käsistä kirjoittava Charlie haluaa puolestaan välttää kliseet ja käsitellä tekstissään todellista elämää: siinä "ei kasveta ihmisinä" tai "löydetä suurta onnea". Aiheekseen hän löytää Susan Orlean nimisen naisen (Meryl Streep) romaanin, joka kertoo mistäpä muusta kuin orkideoista ja niitä himoavista ihmisistä! Orleania piinaa kysymys suuresta intohimosta, koska hän itse ei semmoista kykene tuntemaan - ennen kuin tutustuu kummaan orkideafriikkiin John Larocheen (Chris Cooper). Hampaaton äijä kahlailee Floridan soilla pöllimässä harvinaisia kukkia ja sepittää jatkuvaa tarinaa vaiherikkaasta elämästään.
Tästä elokuvasta tulee virkistävä tunne että mikä tahansa on mahdollista. Kaufmanin ja Jonzen mielikuvitus paljastaa asioista aina niiden odottamattomimman puolen, tavoittaen juuri sitä kautta olennaisuudet. Adaptation onnistuu olemaan yhtaikaa absurdia komiikkaa tulviva seikkailu ja vakava tutkielma perustavanlaatuisista seikoista jotka tekevät meistä ihmisiä. Kyse on esimerkiksi yksinäisyydestä, vieraantumisesta ja epäonnistumisen pelosta - ja toisaalta huimista mahdollisuuksista jotka hyppy tuntemattomaan tarjoaa.
Nicolas Cage on kaksoisroolissaan aivan hurmaava: yhtä uskottava hikoilevana älykkönä kuin itseensä tyytyväisenä urvelona. Toinen Oscar-ehdokas Meryl Streep ilahduttaa itselleen epätyypillisessä roolissa elämäntarkoitusta hakevana kirjailijana, jonka banaalit puolet nousevat vähitellen pintaan. Kaikkein maukkaimman roolin vetää kuitenkin monipuolinen näyttelijä Chris Cooper (Lone Star, American Beauty) Larochena, jonka erikoislaatuinen maailmankuva jää pitkään kummittelemaan mielen sopukoihin.
Teksti: Tuuve Aro
Kuva: Sandrew Metronome