Mainos
Mainos

Kaunasin ravintolat

Kuinka hyvin voi 20 eurolla syödäkään? Täyttävä ja maukas ateria arvostetussa ravintolassa oluen kera viisi euroa? Kaunas näyttää mallia.

Kerroin aluksi Kaunasista viikonloppumatkailijan silmin. Nyt ravintoloihin. Tutkin etukäteen hämmentyneenä kaupungin ravintolatarjontaa. Siellä on 360.000 asukasta, mutta ei tuntunut löytyvän yhtä ainutta korkeatasoista ravintolaa. En hae Michelin-tähtiä, mutta haluan kokea, missä kussakin matkaamassani paikassa mennään ruokapuolella. Parasta ruokaa veikkasin saavani ranskalaisen keittiön Le Rougesta. En silti halua mennä syömään ranskalaista, italialaista tms. ruokaa Liettuaan. Siispä katse kohti paikallista ruokaa tarjoaviin rafloihin.

Avilys - pienpanimo ja gastropub

Lounas venähti kaupungin valloituksen myötä pitkälle. Onneksi kohdalle osui Kaunasin kenties ainoa panimoravintola, Avilys. Mutkaton ilmapiiri, ystävällinen henkilökunta, omatekoista olutta ja maittavan oloinen ruokalista. Ei kai sitä muuta tarvita. Otan savustettua possunpotkaa paistetuilla perunoilla ja piparjuurikastikkeella. Hyvin vahvat maut ja ensimmäinen väläys liettualaisesta makuperinnöstä, joka sekoittaa (mielestäni) yhteen saksalaista ja venäläistä keittiötä. Vaimon kylmäsavulohi-katkarapusalaatti yllätti olomuodollaan. Majoneesipohjainen salaatti ei ollut ihan sitä, mitä haettiin, mutta ei huonoakaan. Olut oli samettisen pehmeää. Kahvit ja vichyt perään ja laskua kahdelle viinilasille ja oluttuopilliselle sekä pääruoille kertyi yhteensä 25 euroa.

Vilniaus g. 34, Kaunas

Bernelių užeiga - kansanravintola hyvässä ja pahassa

Kehutuin liettulaista ruokaa tarjoava ravintola muutaman foorumin otoksella oli Bernelių užeiga. Luvassa oli liettualaista perinneruokaa, krouvia tunnelmaa, live-musiikkia, ja perinneasuisia tarjoilijoita. Kyseessä oli vaimoni syntymäpäivä, joten ajattelin hieman poikkeavan kulinaarielämyksen olevan hauska veto. Heh.Laitoin ravintolaan mailin viikkoa ennen saapumista. Siihen ei vastattu. En halunnut soittaa, koska tiesin, että todennäköisesti englantia osaamattoman tarjoilijan kanssa puhelu veisi liikaa henkisiä voimavaroja. Varasin pöydän paikan päällä kohtuullisen helpolla illaksi lounasaikaan. Lauantai-iltana klo 19 ravintola on liki tyhjillään. Yläkerta on puoliksi varattu ilmeisesti ryhmälle. Meitä tulee palvelemaan paikan ainoa englantia osaava tarjoilija, joka hoitaa hommansa ystävällisesti. Aperitiivi saapuu lämpimänä. Tilaan alkuun perinteistä liettualaista punajuurikeittoa metsäsienillä. Kulho tulee paikalle perunalautasella peitettynä. Keitto on maukasta ja hyvällä tapaa omintakeisen makuista. Alan hahmottaa liettulaisen keittiön perusmakua. Perunat jätän syömättä jatkoa ajatellen. Vaimo valitsee perunapannukakkuja tsatzikin tapaisen kastikkeen kera. Maukkaita, mutta kaipasivat suolaa. Ja melkoisen rasvaisia. Pääruoaksi nappaan toiseen perinneruokaan, jauhelihalla täytettyyn ja uppopaistettuun perunataikinakääryleeseen. Kylkeen sienikastiketta. Runsasta makua ja täyttöä. Hiilarit pursuvat ihosta läpi. Loistavaa pubiruokaa ilman mitään hienoja makuja. Vaimo valitsi eksoottisesti skorpionikalaa rapealla juustokuorrutteella keitettyjen perunoiden kera. Se oli huti. Ei suolaa, ei makua ja ylikypsä. Kasvikset läpeensä kypsiä. Päätimme yrittää piristää makunystyröitä ja synttäriä muussa ravintolassa. Live-musiikki starttasi lähtiessämme. Se oli lähinnä karaokea. Kahden alkudrinkin, kahden alku- ja pääruoan, viinilasin ja oluen hinnaksi kertyi 27 euroa. Mukava ravintolalasku. Pääruoan ja oluen olisi saanut vitosella.

Valančius g. 9, Kaunas

Gurme - viinitön viinibaari Paikan vieressä oli eräs illallisvaihtoehdoistamme, puoliksi viinikauppana toimiva Gurme. Holvikellarissa sijaitseva ravintola vaikutti hurjan tunnelmalliselta ja mieleen iski katumus edellisestä paikasta. Pöytäänohjauksen jälkeen odotimme vartin tarjoilijaa. Ehdimme katsoa, mitä ottaisimme jälkkäriksi ja viiniksi. Kellarin seinät olivat täynnä viinipulloja, joita myytiin mukaan. Hinnat vastasivat täysin Alkon hintoja ja paikan päällä nauttimisesta veloitettiin vain 2,5 euron palvelumaksu. Halusin aluksi hyvää kuohuviiniä. Tarjoilija kertoi erään seurueen juoneen kaiken. Katsoin tytön takana olevaa skumppahyllyä, jossa näkyi neljää eri laatua, tosin lämpimässä. Kerroimme listalta jälkiruokatoiveemme, johon tarjoilija sanoi, että löytyy enää mascarpone-kakkua. Klo 21 lauantai-iltana. Tilasimme palan sitä ja pyysin häntä tulemaan pian uudestaan, niin ehdin valita uuden viinin. Tytön palatessa näytin haluamaani viiniä, jota halusin lasillisen. Hän vastasi välittömästi, että ei kannata ottaa lasillista, koska pullon saisi kahden lasillisen hinnalla. Emme tosin halunneet juoda pullollista ja muutenkin eri laatuja. Hämmennyin hetkeksi ja tarjoilija jätti meidät toviksi, josko sillä välin olisin ehtinyt miettiä uuden viinin. Pyörittelin hetken päätäni ja päätimme syödä kakun, maksaa ja jatkaa äkkiä iltaa muualla. Kuulin jälkikäteen, että aivan vastaava tilanne oli ollut vuosi sitten. Uskomaton palvelukulttuuri.

Valanciaus g. 7, Kaunas

Le Rouge - hauskan tasokasta ranskalaista Lähellä olevat varsinaiset viinibaarit eivät houkutelleet, joten kysyin ranskalaisesta ravintola Le Rougesta, josko voisimme tulla vain nauttimaan viiniä. Se sopi. Paikka oli ehdottomasti Kaunasin parhaalta näyttävä ja muutenkin eniten ajatuksella tehty. Olimme valitettavasti liian täynnä syödäksemme, mutta pieni pullo viiniäkin oli suuri nautinto illan jälkeen.

Vilniaus g. 26, Kaunas

Saduté - glokaalia ruokaa Sunnuntailounaalle oli kolme vaihtoehtoa. Le Rouge, Saduté ja Senieji Rusiai. Viimeisimmän koko henkilökunta oli paikan edessä tupakalla, mikä helpotti valintaa. En edelleenkään halunnut syödä ranskalaista ruokaa Liettuassa, joten valituksi tuli paikallisia raaka-aineita suosiva, upeaa kaupungintaloa vastapäätä sijaitseva Saduté. Raflan sisustus laittoi tarkistamaan, ettei siellä ollut hääjuhla meneillään. Tiiliholvi oli sisustettu valkoisilla pöydillä ja tuoleilla ja monet tuolit oli huputettu valkoisella kankaalla. Pöytää koristi iso kukkapuska. Tarjoilija osasi tarpeeksi hyvin englantia, mikä auttoi palvelukokemusta melkoisesti. Alkuun lasilliset erinomaista kuohuviiniä Luxemburgista. Ruoan kanssa halusimme tavallista parempaa viiniä ja sitä myös saimme. Navarran alueelta tuleva Guelbenzu Evo 2006 oli hieno kokemus. Alkuruoaksi vaimo valitsi marinoituja oliiveja, valkosipuli-chilituorejuustolevitettä ja paahdettua leipää. Hyvä antipasto-tyyppinen aloitus. Itse otin kermaisen täyteläisen kasvis-bisque -keiton katkaravuilla höystettynä. Melkoisen tuhti koostumus ja iso annos, mutta makua tietty löytyi. Ymmärsin ravintolan tarjoavan paikallisiin aineksiin painottuvaa ruokaa italialais-ranskalaisella pohja-ajatuksella, mutta liettualaisella twistillä tarjoiltuna. Fiiniä kotiruokaa fiinin oloisessa paikassa. Pääruoaksi pöydän toiselle puolelle kannettiin näyttävä lautanen hunajalla ja sinapilla maustettua porsaanfileetä perunagratiinia. Selkeitä kodikkaita makuja ja hivenen juhlallisuutta päälle. Oma pääruokani oli vasikan paistia valkoviini-metsäsienikastikkeella perunamuusin kera. Varsin vaatimattomalta näyttävä annos. Maistui perus kotiruoalta. Olisin kaivannut hieman enemmän. Jälkkäriksi vaimolle creppejä mascarpone-kermalla ja marjoilla. Oikein mainio. Oma vadelmalla ja sherryllä vauhditettu ruisleipäjäätelöni kuulosti paremmalta kuin maistui. Ihan ok silti. Kelpo jälkkäriviini kyytipojaksi. Kahvit päälle ja laskun ihmettelyä. Yrityksestä huolimatta emme päässeet sataan euroon. Koko satsi 95 euroa, josta viinipullo muodosti puolet. Ei unohtumattomia makuelämyksiä, mutta melkein hävettävän mainio hinta-laatusuhde.

Town Hall a. 4, Kaunas

 

Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.