Yllättäviä paljastuksia jouluruoasta – riisipuuro ylellisyyttä sata vuotta sitten

Kinkkua, laatikoita ja lipeäkalaa. Suomalaisen joulupöydän antimien sanotaan olevan hyvin perinteisiä.

Perinteemme eivät kuitenkaan ole niin vanhoja kuin luulemme, sanoo Suomen ensimmäinen ruokakulttuurin professori.

Joululaatikoita ei ole tehty edes sataa vuotta, ja kinkku, joka tuntuu kuuluneen joulupöytään aina, ilmestyi sekin tarjoiluihin vasta 1930-luvulla. Sitä ennen joulupöydissä tarjoiltiin lähinnä naudan- tai lampaanpaistia.

– Syömällä yksinkertaisia laatikoita kunnioitamme ehkä Suomen köyhää menneisyyttä. Arvostamme tällä tavoin kansallista perintöämme, sanoo professori Johanna Mäkelä Helsingin yliopistosta.

Riisipuurokin oli vielä sata vuotta sitten ylellisyyttä.

– Talonpoikaisajan Suomessa kaikki, jota ei ollut viljelty itse vaan ostettu kaupasta, oli erityisen hienoa.

Jouluruokakin seuraa Mäkelän mukaan trendejä ja joulupöytä näyttää tänä päivänä erilaiselta kuin vain kymmenen vuotta sitten. Raaka-aineita ja reseptejä yhdistellään uudella tavalla.

– Bataattilaatikosta on tullut jouluna suosittu. Siinä yhdistyvät perinneruoka ja uusi raaka-aine. Toinen esimerkki tästä on piparimousse.

Kiinnostus luomuun ja lähiruokaan näkyy

Useimmissa joulupöydissä kalalla on tärkeä rooli, mutta yhä harvempi syö lipeäkalaa. Itse tehdyt silakkaruoat ovat nykyään suosittuja.

– Entisaikoina vielä sanottiin, että "pieniä on silakat joulukaloiksi". Silakka koettiin liian arkiseksi juhlapöytään.

Joulumainoksissa on usein varsin moderneja gourmetruokia. Mäkelän mukaan kyse ei ole siitä, että pyrittäisiin luomaan uusia perinteitä, vaan vanhoihin ruokalajeihin halutaan lisätä ripaus luksusta.

– Kinkku halutaan yhä useammin luomuna, vaikka se on kalliimpi. Laatikot voidaan myös korvata uunikasviksilla.

Suurin muutos Mäkelän mielestä on, että ruokaa tarjotaan vähemmän, mutta se on parempaa.

– 1800-luvulla ja vielä sodan jälkeen joulu oli ainoa päivä vuodessa, kun sai syödä itsensä todella kylläiseksi. Nykyään ei ole enää tapana ylensyödä, vaan ruoassa panostetaan laatuun.

Mäkelän mukaan koko ruokakulttuurimme on murroksessa, ja kiinnostus luomuun ja lähiruokaan on noussut huimasti. Professori arvioi, että kymmenen vuoden päästä saatamme suhtautua ruokaa hyvin eri tavoin kuin nyt.

(MTV3 - STT)

Lue myös:

    Uusimmat