Yleisurheilun Euroopan cup, jossa mantereen maajoukkueet kohtaavat toisensa, järjestetään juhannuspyhinä (21.–22.6.) jo 29. kerran ja samalla viimeisen kerran.
Ensi vuonna formaatti muuttuu Euroopan joukkuemestaruuskilpailuksi, jossa kunkin maan miehet ja naiset muodostavat yhteisen joukkueen. Kilpailutasoja on jatkossa neljä: superliiga, ykkösliiga, kakkosliiga ja kolmosliiga. Kahdella ylimmällä tasolla kilpailee 12 maata, kakkosliigassa 8 ja heikoimmat maat kolmosliigassa. Paikat ensi vuoden joukkuemestaruuskilpailuihin ratkaistaan tämän vuoden viimeisessä Euroopan cupissa kansainvälisen pistelaskutaulukon perusteella.
Viimeisen Euroopan cupin huippumaat kohtaavat Annecyssä, Ranskan Alpeilla. Suomen mies- ja naisjoukkueet kilpailevat samaan aikaan Portugalin Leiriassa toiseksi ylimmällä tasolla. Portugalissa Suomi saa vastaansa isäntämaan lisäksi miesten puolella Belgian, Hollannin, Itävallan, Norjan, Tshekin ja Valko-Venäjän, ja naisten puolella Belgian, Espanjan, Hollannin, Irlannin, Liettuan ja Tshekin. Suomen miehet kamppailevat voitosta vaikka viime vuonna Vaasassa sijoitus olikin vasta viides. Kovimman vastuksen Suomelle tarjonnee Tshekki. Naisten puolella Espanja on suosikki. Suomen naiset kamppailevat todennäköisesti sijoista 3-5.
Suomi on osallistunut miesten maajoukkueella jokaiseen yleisurheilun Euroopan cupiin. Sinivalkoinen naisjoukkue on ollut mukana vuodesta 1970 lähtien. Alkujaan koko Euroopan cupin isänä pidetään IAAF:n johtohahmoihin kuulunutta italialaista Bruno Zaulia, joka ehti kuolla ennen kuin ensimmäinen kilpailu järjestettiin vuonna 1965. Vuosina 1965-1981 Euroopan cupissa kilpailtiin periaatteessa joka toinen vuosi: ensin alkuerät, sitten välierät ja loppukesästä finaali. 1983 siirryttiin sarjajärjestelmään, jossa oman tason, B- ja C-finaalin voitto, tiesi nousua ylöspäin seuraavaksi vuodeksi. Nykyinen järjestelmä, jossa on kolme eri tasoa – superliiga, 1. liiga ja 2. liiga – on ollut käytössä vuodesta 1993.
Miesten cupissa voitot ovat jakaantuneet 7 maan kesken. Iso-Britannia oli ensimmäinen maa, joka pystyi vuonna 1989 murtamaan DDR:n ja Neuvostoliiton voittokulun. Niin Iso-Britannia, Saksa kuin Venäjäkin ovat pystyneet voittoihin Saksan yhdistymisen ja Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen, mutta 2000-luvun puolella on saatu uusia maita voittajien listaan. Puola otti yllätysvoiton 2001 ja Ranska on vienyt viidestä viimeisimmästä cup-kisasta nimiinsä kolme. Naisten puolella vain neljä maata on yltänyt Euroopan cupin voittoon. DDR (9) ja Neuvostoliitto (3) jakoivat voitot ennen 1990-luvua. Yhdistynyt Saksa ylsi vielä kolmeen voittoon 1990-luvulla – pääosin DDR-taustaisten urheilijoiden voimin – mutta sen jälkeen naisten kilpailua on hallinnut Venäjä. Se hakeekin 12. perättäistä voittoa.
Suomen miehet ovat kilpailleet 7 kertaa Euroopan cupin korkeimmalla tasolla ja naiset kahdesti. Helsingissä 1977 molemmat osallistuivat finaaliin järjestäjämaan oikeudella, eli naiset ovat selvinneet kärkimaiden joukkoon urheilullisin ansioin vain kerran. Miesten paras sijoitus, viides, on Edinburghista 1973. Naiset jäivät molemmilla kerroilla viimeisiksi korkeimmalla tasolla kilpaillessaan. Viimeisen kerran Suomen miehet nähtiin superliigassa 2006, ja naisten visiitti osui vuoteen 1993.
Sijoituksilla ei tällä kertaa ole kuitenkaan niin suurta merkitystä ensi vuotta ajatellen. Kaikki Euroopan cupiin tänä vuonna osallistuvat maat lähtevät samalta viivalta kamppailtaessa ensi vuoden joukkuemestaruuskilpailujen paikoista. Eri liigatasoilta ei nousta ylemmäs ja pudota alemmas vaan jokaisen cupiin osallistuvan maan tuloksia verrataan keskenään. Mitä kovemman tuloksen urheilija lajissaan tekee (liigatasosta riippumatta), sitä korkeammalle hän vertailussa sijoittuu, ja sitä enemmän hän kerää maalleen pisteitä. Lajin voittaja voi siis tulla vaikka alimmalta liigatasolta. Lajissaan parhaan tuloksen tehnyt urheilija saa yhtä monta pistettä kuin Euroopan cupiin osallistuu maita, toinen pisteen vähemmän jne. Maiden sijoitus vertailussa ratkaistaan laskemalla yhteen miesten ja naisten keräämät pisteet. Rata- ja kenttälajeja on jatkossakin sekä miehille että naisille 20. Saavutettujen kokonaispisteiden perusteella 12 parasta maata pääsee ensi vuoden Euroopan joukkuemestaruuskilpailun superliigaan. Pistevertailussa sijoille 13-24 sijoittuneet maat kilpailevat ykkösliigassa, seuraavat 8 kakkosliigassa ja loput kolmosliigassa. Suomen kannalta tilanne on haastava. Onnistuessaan – ja jos olosuhteet suosivat hyvien tulosten tekoa – Suomella on mahdollisuudet sijoittua maiden välisessä vertailussa 12 parhaan joukkoon ja selviytyä ensi vuoden joukkuemestaruuskilpailun superliigaan.
(MTV3)