Virtsankarkailu jää usein hoitamatta

Virtsankarkailu eli inkontinenssi kiusaa jo työikäisiä naisia.

Tyksin naistenklinikan ylilääkäri Pentti Kiiholma kertoo, että joka viides yli 50-vuotias nainen kärsii virtsankarkailusta.

- Se on yleisempi kuin vaikkapa diabetes ja masennus, Kiiholma toteaa.

Inkontinenssi on taloudellisesti merkittävä ongelma, joka kasvaa vuosi vuodelta. Tuoreen selvityksen mukaan inkontinenssin hoito jää kuitenkin terveydenhuollossa muiden sairauksien jalkoihin, vaikka siitä aiheutuvat kulut arvioidaan 700 miljoonan euron suuruisiksi vuosittain.

- Sairaus on usein helposti hoidettavissa kuntoutuksella tai fysioterapeutin ohjein toteutettavalla jumpalla. Hoitovaihtoehtoina ovat myös lääkkeet tai leikkaus. Jos hoitovaihtoehdoista mikään ei johda tulokseen tai leikkausta ei voida terveyssyistä tehdä, pysyy sairaus hyvin hallinnassa hyvillä suojilla. Hyvällä hoidolla myös kulut vähenevät merkittävästi.

Suuri osa inkontinenssin kuluista tulee ikääntyneiden varhaisesta laitostumisesta, kun ikääntyneiden hoitamaton virtsankarkailu käy omaisille sietämättömäksi.

Kunnissa harvempi kuin joka viides päättäjistä katsoo kuntansa kehittävän inkontinenssin hoitoa.

- Inkontinenssin hyvä hallinta on tärkeää myös siksi, että sairaudella on selvä yhteys masennukseen. Hoitamaton virtsankarkailu eristää potilaan helposti, koska sosiaalinen elämä käy hankalaksi ja sairaus koetaan yhä häpeälliseksi. Yksinäisyys taas johtaa usein masennukseen, sanoo osastonylilääkäri Pentti Kiilholma.

Vasta valmistuneeseen inkontinenssiselvitykseen osallistui terveysalan ammattilaisten lisäksi myös vajaat 200 kuntien kotihoidon asiakasta, joista kaksi kolmasosaa kärsi inkontinenssista. 38 prosenttia potilaista arvioi sairauden tuomat ongelmat merkittäviksi. Lähes puolet potilaista kärsii inkontinenssista päivittäin ja heistä lähes puolet ei saa vaivaansa mitään hoitoa.

Kyselyyn vastanneista potilasta joka kymmenes totesi, ettei ole kertonut kenellekään sairaudestaan.

Selvityksen teetti Kuivaksi-kampanja ja siihen osallistui noin sata kuntien perusturvajohtajaa, talouspäällikköä, johtavaa lääkäriä, sekä yli sata kotipalvelusta tai kotisairaanhoidosta vastaavaa esimiestä.

(MTV3)

Lue myös:

    Uusimmat