Sveiks ("hei") Latviasta! MTV3:n Kotina Eurooppa -sarjan Latvian perhe on latvialais-venäläinen Vinkelesien perhe. He asuvat Riian esikaupunkialueella, Kalcieman kadulla, perheen isän kaksikerroksisessa talossa. Talo on ulospäin vaatimaton. Sinne astuessa yllättyy positiivisesti, sillä oven takaa avautuu moderni ja hyväkuntoinen asunto. Pihan perältä löytyy saunarakennus. Sauna eli pirt kuuluu myös latvialaiseen elämänmenoon, tosin sitä ei käytetä niin usein kuin meillä Suomessa. Se lämmitetään Vinkeleseillä lähinnä vain silloin kun on vieraita.
Perhe rakennuttaa parhaillaan omakotitaloa kuuluisaan huvilakaupunkiin Jurmalaan, meren läheisyyteen. Sattumoisin he olivat valinneet valmistalopaketin suomalaiselta talonrakentajalta. Tämän ratkaisun he olivat tehneet jo paljon ennen kuin löysimme heidät sarjaamme kohdeperheeksi.
Vinkeleseillä riittää vilinää, sillä Darjalla ja Peterisillä on peräti neljä lasta. Uusin tulokas syntyi kesällä 2005. Perhe on poikkeuksellisen suuri, sillä Latviassa on lapsia perhettä kohden keskimäärin 1,3 (lähde: Latvian tilastokeskus). Äiti Darja kärsi lapsena siitä että oli ainut lapsi. Niinpä hän halusi suuren perheen. Ja sekös sopi Peterisille, sillä hän on itse monilapsisesta perheestä; Peterisin veljen monilapsinen perhe asuu muuten samassa talossa. Perheen lapsista vanhin on 13-vuotias Mihail, jota kutsutaan latvialaisittain Mikukseksi. Seuraava on 9-vuotias Anna. Kolmas katraassa on Maria. Perheen kuopus on kesällä 2005 syntynyt Krisjanis.
Latvian neuvostotasavallan asukkaana Peteris päätyi aikanaan Moskovaan opiskelemaan psykologiaa. Hän valmistui Neuvostoliiton hajoamisvuonna 1991. Tosin hän ei ole päivääkään tehnyt psykologin työtä. Kun Latvia itsenäistyi, Peteris kutsuttuiin Latvian ulkoministeriön palvelukseen. 11 vuotta kestäneen diplomaattiuran jälkeen hän vaihtoi työnantajaa ja on nyt yleishyödyllisiä projekteja ja yhteiskunnan avoimuutta ajavan Latvian Soros-säätiön varajohtaja.
Peteris vaikuttaa rennolta, turhia kursailemattomalta, tehokkaalta johtajalta, jolla on mestarilliset sosiaaliset taidot. Peteris kertoi, että nykyinen työ sopii hänelle paremmin kuin edellinen, sillä diplomaattina hänen oli aina tarkkaan mietittävä jokainen sana, jonka hän lausui. Ja usein ei voinut sanoa sitä, mitä halusi. Nyt hän saa toimia paljon vapaammin.
Herttaisesti hymyilevä ja miestään paljon hiljaisempi Darja on kotoisin Moskovasta. Hän tutustui Peterisiin kotikaupungissaan. Darja on venäläisen diplomaattiperheen tytär. Isänsä työn vuoksi hän on asunut monissa eri maissa. Se on osaltaan varmasti auttanut Darjaa sopeutumaan Latviassa elämiseen. Kun Vinkelesit olivat Peterisin työn vuoksi Washingtonissa, Darja alkoi hankkia perheelle elantoa Latvian tietotoimiston venäjänkielisen osaston kirjeenvaihtajana. Hän alkoi samalla opetella ohjelmointia ja sai siitä pian sivutoimen. Amerikkalaisen IT-yhtiön leivissä elantoa tuli lopulta niin hyvin, että toimittajan työt kannatti jättää.
Muutettuaan takaisin Latviaan Darja jäi saman IT-yrityksen palvelukseen kehittämään sähköisiä maksuliikenneohjelmistoja. Hän voi tehdä sitä hyvin Latviastakin käsin. Tosin juuri nyt hän on äitiyslomalla. Darjan unelma on perustaa joskus lapsille yksityinen toimintakeskus, missä lapset voisivat koulun jälkeen käydä harrastuksissaan. Sellaisia on jo järjestetty valtion puolesta Latviassa.
Perheen kaksi vanhinta lasta käyvät koulua Jurmalan vaihtoehtokoulussa. Se on kaupungin rahoittama koulu, jolla on hieman tavallista pehmeämmät opetusmetodit. Koulun erikoisuus on, että siellä aloitetaan niin venäjän kuin englannin kielen opetus jo ensimmäisellä luokalla. Kun Latvia itsenäistyi Neuvostoliitosta, maan kouluissa tapahtui monin paikoin ylilyöntejä ja entinen "pakkovenäjä" jätettiin monissa latvialaiskouluissa kokonaan pois opetussuunnitelmasta. Jurmalan vaihtoehtokoulussa näin ei annettu käydä. Rehtorin mukaan valitsemalla sekä venäjä että englanti ensimmäisiksi vieraiksi kieliksi koulu varmistaa, että oppilaat pärjäävät tulevaisuuden ammateissaan kanssakäymisessä niin lännen kuin idän kanssa.
Vinkelesien lasten koulussa opetus on venäjän kieliopintoja lukuun ottamatta latviaksi. Koulussa on tosin paljon sellaisia oppilaita, joiden vanhemmat puhuvat kotonaan venäjää, sillä Neuvostoliiton perintönä maahan jäi erittäin suuri ei-latvialainen väestö (41,8 %). Ei-latvialaiset koostuvat lähinnä venäläisistä (29,2 %), valkovenäläistä (4 %), ukrainalaisista (2,6 %), puolalaisista (2,5 %). Neuvostokaudella Latviaan asettunut sukupolvi puhuu itse vielä melko heikkoa latviaa, mutta heidän lapsensa latvialaistuvat hyvää vauhtia. Monet venäläisperheet katsovat viisaimmaksi panna lapsensa täysin latviankielisiin kouluihin, vaikka tarjolla on venäläisiä kouluja. Latvian venäläiskouluissakin opetuksen on tosin tuoreen koulu-uudistuksen määräysten mukaan oltava 60-prosenttisesti latviankielistä.
Toisiksi nuorin Maria käy esikoulua. Hän kommunikoi yhä edelleen englanniksi. Se jäi päälle perheen neljä ja puoli vuotta kestäneen Yhdysvaltain komennuksen aikana. Maria syntyi Washingtonissa. Kiintymystä englannin kieleen pitää osaltaan yllä se, että Maria on englanninkielisten lastenvideoiden suurkuluttaja. Muut lapset puhuvat keskenään enimmäkseen latviaa. Vanhemmat Darja ja Peteris puhuvat keskenään venäjää, koska se oli kieli, jonka varassa he tutustuivat ja tuntuu siksi yhä luonnollisimmalta. Darja on jo oppinut hyvin Latvian kielen. Lastensa kanssa Darja ei puhu juurikaan venäjää, vaan sen ylläpito on paljolti kesäisten Moskovan mummolamatkojen varassa.
Koulun jälkeen lapset viettävät vapaa-aikansa pääasiassa kotona, sillä pihapiirissä on paljon kavereita ja sukulaisia. Talvella viikonloppuisin perhe suuntaa usein Etelä-Latvian laskettelukeskuksen rinteisiin. Perheen miehet pelaavat mielellään myös jalkapalloa.