Viimepäivien sateet ovat heikentäneet viljan satonäkymiä. Pahimmilla sadealueilla puhutaan jo kokonaan menetetyistä sadoista, mutta tänä vuonna alueelliset erot ovat poikkeuksellisen suuria.
-Sateet ovat tulleet paikallisina kuuroina. Paikoitellen satonäkyvät näyttävät huonoilta, mutta paikoitellen on myös normaaleja kasvustoja, ProAgrian ruotsinkielisen neuvonnan kehityspäällikkö Kaarlo Kinnunen kertoo.
Kinnusen mukaan tilakohtaiset satomenetykset saattavat olla erittäin suuria, mutta laajemmin ajateltuna tilanne ei vaikuta vielä katastrofaaliselta. Jos säät poutaantuvat nopeasti, on valtakunnallisesti mahdollista päästä keskinkertaiseen satokauteen. Heinäkuun puolivälissä povattiin vielä jopa ennätyksellisen hyvää vehnäsatoa, mutta nyt tämä toive on kuitenkin vesittynyt.
Lopullista tilannetta ei voi vielä arvioida, sillä viime päivien sateiden aiheuttamat tuhot nähdään vasta noin viikon kuluttua kun rankkasateiden aiheuttamat lopulliset tuhot paljastuvat. Joka tapauksessa kellastuneita laikkuja ja lakoontuneita kasvustoja näkyy entistä enemmän ympäri Suomea. Lakoontuneet kasvustot saattavat alkaa myös itää pelloilla, jolloin sato muuttuu korjauskelvottomaksi.
Kaarlo Kinnusen mukaan sadonkorjuu on nyt noin viikon jäljessä normaalivuoteen verrattuna.
Kasvitautien riski kasvaa
Säiden lämmetessä kasvitautien riski kasvaa kosteilla pelloilla päivä päivältä.
-Näissä sääolosuhteissa kasvitaudit lisääntyvät tehokkaasti. Monilla pelloilla kasvitautitilanne on jo huolestuttava, mutta on myös paikkoja, missä tilanne on pysynyt vielä ihan hyvänä, kasvitautitutkija Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksesta kertoo.
