Vasemmistoliiton Nato-päätös julki - näin Li Andersson perustelee

– Meidän pitäisi jatkaa hallituksessa, vaikkakin Suomi hakisi Nato-jäsenyyttä. Yleinen mielipiteen muutos näkyy myöskin vasemmistossa. Äänestäjissämme on molempia kantoja.

Vielä ennen päätöksen syntyä kokouksen spekuloitiin olevan hankala vasemmistoliitolle, koska vasemmisto oli nimennyt Nato-jäsenyyden aiemmin niin sanotuksi kynnyskysymykseksi. Tällöin viesti oli, että mikäli Natoon mentäisiin, vasemmistoliitto eroaa hallituksesta.

Päätös hallituksessa pysymisestä syntyi vasemmistoliiton yhteiskokouksessa äänin 10–52. 

– Tiedämme, että Venäjän käynnistämä hyökkäyssota Ukrainassa on muuttanut monien vasemmistoliittoa äänestävien ja myös puolueen aktiivien näkemyksiä.

Andersson jatkoi, että tilanne jossa kannat yhteen keskeiseen kysymykseen jakautuvat puoleen sisällä olisi vaikea mille tahansa puolueelle.

– Minusta on silloin vastuullista tuoda ilmi, että vasemmistolainen ja vasemmistoliittolainen voi perustellusti olla sekä Naton kannattaja että vastustaja.

Andersson korosti, että päätös on suuri ja muuttaa Suomen vuosikymmenet harjoittamaa turvallisuuspolitiikkaa sekä asettaa sen uuteen asentoon vuosikymmeniksi eteenpäin.

– Tällaiseen päätökseen ei sovi keskusteluilmapiiri, jossa eri mieltä olevia leimataan epäisäinmaallisiksi, naiiveiksi tai venäjänmielisiksi.

 Andersson perustelee asiaa toteamalla, että vasemmistoliitto on hallituspuolueena valmis kunnioittamaan kansan enemmistön ja eduskunnan enemmistön tahtoa.

– Olen itse tuonut esille, että mikäli eduskunnan suuri enemmistö päätyy kannattamaan Natoon hakemista ja valtionjohto näin esittää, vasemmistoliiton ei ole syytä tehdä asiasta kynnyskysymystä.