Suomi 2004. Ohjaus: Aleksi Mäkelä. Käsikirjoitus: Pekka Lehtosaari Reijo Mäen dekkarista Keltainen leski. Tuotanto: Markus Selin. Kuvaus: Pini Hellstedt. Leikkaus: Kimmo Taavila. Pääosissa: Juha Veijonen, Laura Malmivaara, Jari Halonen, Markku Peltola, Jorma Tommila, Minna Turunen, Samuli Edelmann, Pekka Valkeejärvi, Kari Hietalahti, Jasper Pääkkönen, Santeri Kinnunen. Kesto: 95 min.
Takavuosien tuttu kotimainen bändi totesi biisissään, että "viinaa, tupakkaa ja rahaa menee niin paljon kuin niitä on". Sama suomalaismiehen arkinen rillumarei sävyttää Aleksi Mäkelän tuliterää jännäriä Vares, joka perustuu dekkarikirjailija Reijo Mäen romaaniin Keltainen leski.
Yksityisetsivä Jussi Vares (Juha Veijonen) lätkääntyy armeijan kertausharjoituksissa vastapuolen viehkoon kersanttiin, Eeva Sunilaan (Laura Malmivaara). Eeva, joka "joi ja puhu niinku miehet mutta katso silmiin niinku naiset", ei voi vastata Vareksen viettelyyn, sillä nainen on astumassa avioon vankilakundin, Antero Kraftin (Jorma Tommila), kanssa.
Ryyppyreissuillaan parhaan kaverinsa, kirjailija Luusalmen (Markku Peltola) kanssa Vares yrittää unohtaa sähköisen kohtaamisensa unelmiensa naisen kanssa. Kohtalo päättää kuitenkin toisin, sillä Eeva sotkeentuu sekä Anteron pakoretkeen että tämän vehkeilyyn itämafian kadonneiden miljoonien kanssa. Erityisen vaaralliseksi tilanteen tekee koko operaation ohjaaja, raa'an häikäilemätön Miesmann (Jari Halonen), jonka niskalenkissä ovat niin tappajat Tetsuo Sinkkonen (Kari Hietalahti) ja "Hillosilmä" Munck (Pekka Valkeejärvi) kuin paha poliisi Mikko Koitere (Samuli Edelmann). Ilmeisestä miesylivoimasta huolimatta Vares rientää Eevan avuksi – aseenaan pelkkä lapio…
Vareksen juoni itsessään on suhteellisen simppeli, johdonmukaisesti kuin juna eteenpäin jyskyttävä toimintatuubi, jota höystetään hurtilla jätkähuumorilla ja värikkäillä karikatyyreillä. Vares on kautta linjan mainiosti näytelty veijaritarina, joka ei sorru liialliseen väkivallalla mässäilyyn vaikka lätty paikoin lätiseekin rankasti. Juha Veijosen Vares on machonmuhkea jullikka, jonka rinnassa sykkii sympaattinen sydän. Hänen kohtauksensa Luusalmea esittävän Markku Peltolan kanssa ovat elokuvan hupaisinta antia.
Oma lukunsa on leffan roisi konnakaarti. Jari Halonen lainaa maanisen habituksensa silmittömälle hyväksikäyttäjä-Miesmannille, jonka sielun paikalla on musta aukko. Samuli Edelmann pistää vielä paremmaksi seksiaddiktina jeparina, Mikko Koitereena, jonka paatunut omatunto saattaa olla jo kokonaan kuollut. Edelmannin kamppailua Miesmannin lieassa rimpuilevana kuumakallena ei voi kuin ihastella. Parivaljakko Hietalahti ja Valkeejärvi ryydittävät huumoriosastoa yksinkertaisina tappokoneina, jotka ajavat "sysleriä" ja jumaloivat Elton Johnia. Kaksikon yhteispeli skulaa kuin metrinen halko. Jorma Tommilan Antero-pojua viedään kuin pässiä narussa, ja viejänä on varsinainen "villiminkki", Ifigenia Multanen (Minna Turunen). Turusen tyypittely itärajan takaa tulevana femme fatalena jää jokseenkin puolitiehen, mikä pulma vaivaa myös Laura Malmivaaran Eevaa – naisille ei tässä tarinassa ole sittenkaan annettu riittävästi tilaa rehvakkaaseen revittelyyn.
Reijo Mäen 16. romaanin filmatisointi yllättää positiivisesti tyylitietoisella ja hallitulla kokonaisuudellaan. Vares liikkuu sukkelasti suomalaisesta citystä ja kapakasta toiseen, jos kohta tutuimmat kantabaarit löytyvät Auransillan kupeesta, kirjailijan kotikaupungista Turusta. Vettä sataa tuutin täydeltä koko elokuvan ajan, mikä sekin sopii traditionaalista dekkarigenreä tavoittelevaan tunnelmaan. Ohjaaja Mäkelä ja tuottaja Selin ovat täysin tietoisia siitä, mitä tässä ollaan tekemässä: rehellisen rentoa toimintaelokuvaa, jonka päämääränä on vain ja ainoastaan viihdyttää - ja palauttaa sankari lopussa baarijakkaralle.
Outi Heiskanen