Vapo vakuuttaa ympäristöystävällisyyttään

Turvetuottaja Vapo vakuutti tänään järjestetyssä tiedotustilaisuudessa pyrkivänsä tosissaan vastuulliseksi yritykseksi.

- Turvetuotannolla ja ympäristönsuojelulla ei ole ristiriitaa, väittää Vapon toimitusjohtaja Tomi Yli-Kyyny.

Vapolla on turvetuotantoa runsaalla 400 suolla, yhteensä 47 000 hehtaarilla. Vapo on luvannut rakentaa tehostetun vesienkäsittelyn kaikille turvesoille vuoden 2014 loppuun mennessä. Käytännössä se tarkoittaa pintavalutuskenttien ja kosteikkojen rakentamista. Jos se ei onnistu, päästöjä vähennetään kemiallisella käsittelyllä.

- Investoimme seuraavien kolmen vuoden aikana yli 30 miljoonaa euroa vesienkäsittelyyn. Tehostetulla vesienkäsittelyllä voidaan pienentää turvetuotannon päästöjä parhaimmillaan kymmenillä prosenteilla, kertoo Yli-Kyyny.

Tulva ei lisännyt päästöjä

Ympäristöviranomaisten kanssa yhteistyössä tehdyt mittaukset kertovat, etteivät turvetuotannon päästöt vesistöihin ole tulva-aikana tavanomaista suurempia. Esimerkiksi Kyyjärvellä tehdyissä mittauksissa Vapon osuus järven humuskuormasta oli tulva-aikana 2,4 prosenttia. Kesällä osuus on mitattu hieman suuremmaksi, 2,7 prosentiksi.

Vapo on asentanut turvesoille seitsemän jatkuvatoimista virtaama- ja kuormitusmittaria. Kesään mennessä asennetaan vielä kaksi mittaria. Kaikille turvesoille ei mittareita ole tulossa, mutta yhtiö lupaa, että mittauksia voidaan tehdä missä vain.

- Olemme valmiita tekemään mittauksia alueelta kuin alueelta, jos se koetaan tarpeelliseksi, lupaa toimitusjohtaja.

Toimitusjohtaja uskoo, että myös ranta-asukkaat saadaan vakuuttuneiksi turvetuotannon ympäristöystävällisyydestä.

- Meidän pitää ensin hoitaa asiat niin, ettei turvetuotanto saastuta vesiä ja siihen pyrimme. Haluamme myös ratkoa ongelmia yhdessä ranta-asukkaiden kanssa, vakuuttaa Yli-Kyyny.

Yhtiössä myönnetään, että turve ei ole tulevaisuuden energiamuoto.

- Se on realismia, että vuonna 2050 lämmitetään jollakin muulla kuin turpeella, koska turpeen ilmastokertoimet ovat fossiilisten energianlähteiden tasolla. Vuosi 2050 on rajapyykki, jos hiilen talteenottoa ei ole otettu käyttöön, sanoo Yli-Kyyny.

Lue myös:

    Uusimmat