USA 2001. Käsikirjoitus ja ohjaus: Cameron Crowe, Alejandro Amenabarin tekstin pohjalta. Tuotanto: Tom Cruise, Paula Wagner ja Cameron Crowe. Kuvaus: John Toll. Leikkaus: Joe Hutshing. Pääosissa: Tom Cruise, Penelope Cruz, Jason Lee, Cameron Diaz, Kurt Russell, Timothy Spall, Noah Taylor. Kesto: 125 min.
Montako Hollywood-elokuvaa pitää vielä nähdä, jossa ylipalkattu miestähti juoksee Manhattanin katuja Epätoivoisena ja levittää kätensä Ahdistuneena ja vaipuu polvilleen huutaen Murtuneena? Eikö asia muuten mene perille? Tom "paskapää" Cruise saa juoksennella yllin kyllin Cameron Crowen uusimmassa elokuvassa, jonka on kai tarkoitus olla tutkielma itsensä hukanneen miehen heräämisestä uuteen todellisuuteen. Heräämisen sijaan katsoja tahtoo vain nukahtaa, niin tylsä Vanilla Sky on. Turha versio Alejandro Amenabarin romanttisesta trilleristä Abre Los Ojos (1997).
Tämä on nyt se kohuttu elokuva jonka kuvauksissa Cruise ihastui vastanäyttelijäänsä Penelope "kauriinsilmä" Cruziin jättääkseen vaimonsa. Latinolaisittain mussuttava Cruz esittää itsensä hukanneen Davidin sydämen valittua Sophiaa. Isältään miljardiomaisuuden perinyt David vain on niin sekaisin, ettei erota sympaattista Sophiaa seksinnälkäisestä nartusta, jota näyttelee Cameron Diaz. Jommankumman äijä kuitenkin murhaa ja jommankumman kanssa päätyy tuhoisaan auto-onnettomuuteen, jossa komeat kasvot tuhoutuvat.
Mel Gibson (Kasvoton mies, 1993) ja Leonardo DiCaprio (Rautanaamio, 1998) ovat jo piilottaneet vakuutetut siloposkensa rumien naamioiden taa, ja nyt on Pepsodent-Cruisen vuoro. Kun hänen omahyväistä virnistystään on tuijottanut tarpeeksi pitkään, pärstän ruhjoutumisesta ja lateksinaamarista suorastaan ilahtuu.
Ohjaaja-käsikirjoittaja Cameron Crowe teki Cruisen kanssa yhteistyötä jo Jerry Maguire -leffassa 1996, huomattavasti onnistuneemmin. Tällä kertaa tulos on kaiken kaikkiaan ryhditön. Alkupuoli kuluu sekavaan patsasteluun, jonka aikana iljettävän rikkaat henkilöt heittelevät toisilleen kryptisiä lauseita ja piehtaroivat rahan tuomassa "angstissa". Mieleen tulee Kubrickin Eyes Wide Shutin teennäinen oleilu. Sitten murhia tehdään ja autoja romutetaan - ja lopulta eksytään sellaisiin scifi-sfääreihin että uskottaville tai psykologisesti kiinnostaville seikoille voi sanoa moit.
Aikatasoilla leikittelevään sotkuun mahtuu mukaan kryotekniikkaa, unimatkailua ja kuolleista herääviä koiria. Enää ei tiedetä mikä on totta ja mikä unta, mikä on jo tapahtunut ja mikä tapahtuu vasta 150 vuotta myöhemmin jossain toisessa todellisuudessa. Hohhoijaa.
Budjetiltaan järkyttävä Vanilla Sky on visuaalisessa näyttävyydessäänkin tunkkainen ja hengetön tekele, joka ei uskalla luottaa yksinkertaisiin (lue: uskottaviin) ratkaisuihin vaan sortuu trendikkääseen virtuaali-höpönlöpöön ja lopulta turhaan selittelyyn. Elokuvan soundtrackille Crowe on tuttuun tyyliinsä koonnut kattavan katsauksen viime vuosikymmenten pop-klassikoita, ja tämäkin kikka alkaa osoittelevuudessaan ärsyttää. Paul McCartneyn lopuksi esittämä nimibiisi Vanilla Sky on kuitenkin kaunis.
Penelope Cruz on yllättäen ihan hyvä tyttönä joka aitoudellaan erottuu pinnallisten kroisosten maailmassa. Timothy Spall (Salaisuuksia ja valheita, Intimacy) on tapansa mukaan oivallinen Davidin neuvonantajana. Kurt Russell esittää hänen asianajajaansa ja Jason Lee (Amyn jäljillä) hänen parasta ystäväänsä. Cruise selvästi hakee suorituksellaan Oscar-pystiä; kaikki asiaankuuluvat "vakavasti koskettavat" kohtaukset ovat mukana. Valitettavasti ne jäävät yhtä kasvottomiksi kuin esittäjänsä.
Teksti: Tuuve Aro
Kuva: UIP