Väite: Myllylä tunnusti epon käytön

Nelosen mukaan Myllylä on tehnyt keskusrikospoliisille Suomen urheiluhistoriassa ainutlaatuisen epo-tunnustuksen niin sanotun STT-jutun lisätutkinnassa.

KRP on selvittänyt, valehtelivatko jotkut hiihtovaikuttajat hakiessaan taannoin korvauksia Suomen Tietotoimiston dopingoikeudenkäynneissä.

Myllylä ei ole syytetyn asemassa. Doping-rikkomukset vanhenevat kahdeksassa vuodessa, joten Myllylä saa ainakin sen mukaan pitää lukuisat arvokisamitalinsa.

ADT: Doping oli järjestelmällistä

Antidopingtoimikunnan lääketieteellisen johtajan Timo Seppälä kertoo STT:lle, että Myllylän tunnustus vahvistaa epäilyjä hiihdon järjestelmällisestä dopingista. Epäilyt heräsivät Lahden MM-hiihtojen käryjen jälkeen.

Maastohiihdon järjestelmällisestä dopingista alkoi tulla viitteitä Lahden MM-hiihdoissa 2001, kun kuusi suomalaishiihtäjää jäi kiinni kielletyn Hemohes-plasmanlaajentajan käytöstä. Jo Lahden käryjen jälkeen selviteltiin, käyttivätkö hiihtäjät Hemohesia peittääkseen vahvempien aineiden, kuten epon, käytön. Näyttöä siitä ei silloin saatu, eikä kukaan suomalainen ollut jäänyt kiinni epo-testeissä.

Joka tapauksessa Myllylä on ensimmäinen maastohiihdossa menestynyt suomalainen, joka on tunnustanut epon käytön.

Testistä ei pelkoa 1990-luvulla

Myllylä voitti ensimmäisen arvovoittonsa vuonna 1997 Trondheimin MM-kisoissa, joissa hiihti kultaan 50 kilometrillä. Seuraavana vuonna Naganon olympialaisista heltisi yksi kultamitali, ja Myllylän MM-menestys jatkui 1999 Ramsaussa kolmella kultamitalilla.

Jos Myllylä käytti epoa arvokisavoittojensa vuosina, hän saattoi tehdä sen varsin huoletta, sillä testeissä aine ei näkynyt. Seppälän mukaan epo-testi on ollut luotettava vasta noin viisi vuotta.

-Testi tehtiin vasta Sydneyn 2000 kesäolympialaisiin, Seppälä sanoi tiistaina STT:lle ja arvioi, että 1990-luvulla pelkoa kiinnijäämisestä ei ollut.

Kaksi varmaa käryä

Ennen Mika Myllylän tunnustusta selvää näyttöä on vain kahden suomalaishiihtäjän EPO:n käytöstä: Sami Heiskasen ja Kaisa Variksen.

2000-luvun alussa hiihtäjä Sami Heiskanen myönsi käyttäneensä ainetta. Hän kertoi asiasta keskusrikospoliisille sen selvittäessä Lahden MM-kisojen sotkua. Heiskanen kertoi esitutkinnassa myös luovuttaneensa EPO-hormonia kahdesti vuosina 1998 ja 1999 hiihtäjä Janne Immoselle. Immonen kuului siihen kuusikkoon, joka jäi Lahdessa 2001 kiinni plasmanlaajentajien käytöstä.

Vuonna 2003 Kaisa Varis Varis jäi Val di Fiemmen MM-hiihdoissa 2003 kiinni EPO:n käytöstä. Tammikuussa 2008 tuolloin ampumahiihdossa kilpailleen Variksen dopingnäytteestään löytyi taas merkkejä EPOsta. Varis tuomittiin elinikäiseen kilpailukieltoon, jonka urheilun kansainvälinen vetoomustuomioistuin kuitenkin kumosi maaliskuussa 2009.

Katso Suomen Antidopingtoimikunnan lääketieteellisen johtajan, Timo Seppälän haastattelu

(MTV3-STT)

Lue kaikki suomalaisen hiihdon doping-käryistä