Valtioneuvoston eilen antaman asetuksen mukaan terveydenhuollon työvelvoite koskee kaikkia alan koulutusta saanutta 18–67-vuotiasta, jotka toimivat julkisen ja yksityisen terveydenhuollon alalla.
Asetus mahdollistaa valmiuslain nojalla terveydenhuollon ammattilaisten velvoittamisen töihin koko maassa.
Asetus koskee myös eläkkeellä olevia, alle 68-vuotiaita terveydenhuollon ammattihenkilöitä, jotka toimivat edelleen alalla, esimerkiksi sijaisuuksia tehden.
Alalla toimivana voidaan pitää myös alan koulutuksen saanutta henkilöä, joka on ollut poissa alalta lyhyehkön ajan tai muutoin tilapäisesti esimerkiksi muun työn, yritystoiminnan, työttömyyden, perhevapaan, opintovapaan, asevelvollisuuden ja siviilipalveluksen vuoksi.
Valmiuslaki ei työvelvoitteen osalta läpäissyt perustuslakivaliokuntaa viime viikolla. Työvelvoitetuille edellytettiin parempaa suojaa.
Käytännössä parempi suoja tarkoittaisi sitä, että valmiuslaista otettaisiin käyttöön muitakin työvelvoitteeseen liittyviä pykäliä niiden lisäksi, joita hallitus on nyt halunnut aktivoida.
Muissa pykälissä määritellään muun muassa sellaiset tapaukset, joissa työmääräystä ei saa henkilölle antaa. Tällaisia tapauksia voivat olla esimerkiksi lapsen tai muun huolenpitoa vaativan ihmisen hoito, asevelvollisuus tai väestönsuojelun tehtävät.
Valtioneuvoston asettamaa asetusta on tarkoitus käsitellä parhaillaan käynnissä olevassa eduskunnan täysistunnossa, jossa eduskunta päättää jääkö asetus voimaan vai kumotaanko se osittain tai kokonaan.
Terveydenhuollon työvelvoitteen on tarkoitus olla voimassa 13.4. saakka.