Uuden sukupolven Tuntematon sotilas lataa täysillä

Rajulla toiminnalla, äänitehosteilla ja ryvettyneiden urhojen hiellä täyttyy Suomen Kansallisteatterin Suuri näyttämö, kun Kristian Smedsin odotettu dramatisointi Tuntemattomasta sotilaasta saa tänään ensi-iltansa.

- Taiteellisena johtotähtenä on ollut Koskelan repliikki suolta: "Tulta munille!" Vastakkain asettelun aika ei ole ohi, Smeds luonnehtii uuden sukupolven Tuntemattomaksi ristittyä tulkintaansa.

Uusi sovitus on kuumentanut tunteita jo ennen ensi-iltaa internetin keskustelupalstoilla.

Smeds lupaa, että esitys ei kuvia kumartele. Monet suomalaisittain pyhät asiat kuten Kekkonen, Mietaa ja Muumi saavat kyytiä, mutta ohjaaja painottaa näkemyksensä tekevän kunniaa Väinö Linnalle ja hänen yhteiskunnalliselle eleelleen.

Kohtaukset ja repliikit ovat romaanista tutut, mutta tulkinnassaan Smeds antaa äänen omalle sukupolvelleen, joka ei ole kokenut sotaa muualla kuin tv-uutisissa, tietokonepeleissä ja elokuvissa. Nykysukupolven isänmaallisuus puhkeaa kukkaan, kun Suomi voittaa jääkiekon maailmanmestaruuden.

- Siitä faktasta lähdetään, että maailma on tänään peruuttamattomasti toinen kuin se oli vuonna 1954 tai toisen maailmansodan aikaan. Väinö Linnan syvää, viisasta, rakastettua ja rauhallista epiikkaa vasten asetetaan aikamme kasvot, sen pulssi ja arvot. Törmäys on väistämätön, kitkaa ja vääntömomenttia syntyy niin että kipinöi ja ryskyy.

Rokkaa näyttelee tummahipiäinen mies, tamperelainen, mutta isänsä puolelta kenialaiset juuret omaava Henry Hanikka, Lammion roolissa nähdään Antti Luusuanniemi, Koskelana Timo Tuominen ja Hietasena Kristo Salminen. Näytelmän ainoan naisen osassa vuorottelevat Minttu Mustakallio ja Meri Nenonen.

Ohjaaja ei kuitenkaan erityisesti siirrä tapahtumia nykyaikaan, vaan esityksessä liikutaan monella tasolla. Mukana on muun muassa videokuvaa, jonka myötä sota levittäytyy näyttämöltä niin Helsingin kaupunkiin kuin Karjalan kunnaille. Vihollisen virkaa ajavat symbolisesti muun muassa vanhat pesukoneet.

Takana metsäleirejä ja katugallupeja

Näyttelijöitä ei päästetty helpolla. Esitystä on harjoiteltu jo toukokuusta lähtien, ja periodiin on sisältynyt muun muassa ulkokuvauksia sekä metsäleiri Nuuksiossa oikeaan tunnelmaan orientoitumiseksi.

Ohjaajan assistentit ovat kyselleet kadunkulkijoilta ajatuksia Tuntemattomasta sotilaasta, armeijasta, Venäjästä. Smedsin tarkoitus on ollut tuoda myös muiden kuin omansa tai työryhmän mielipide kuuluville.

- Taiteellinen lähtökohtani on saada jotain säröä ja vipinää siihen, mitä yhteiskunnalliseksi debatiksi kutsutaan. Linnan romaani aiheutti ilmestyttyään suuren keskustelun. Se on myös tämän ohjauksen yksinkertainen päämäärä.

Ei Väinö Linnan romaaniakaan purematta nielty heti ilmestyttyään. Kesti aikansa ennen kuin siitä tuli ikoni.

Smedsin harteille on kasattu suuret paineet, sillä hänen Tuntemattomansa on ensimmäinen Kansallisteatterissa nähty dramatisointi Linnan tuotannosta. Se on myös ohjaajan oma debyytti talossa. Hänelle oli alusta pitäen selvää, että jos hän jotain Kansalliseen konsanaan ohjaa, hän ohjaa sen Suurelle näyttämölle.

- Se on kansallisena päänäyttämönä erityinen paikka, jossa pitää ratkoa isoja kansallisia kysymyksiä.

Näytelmä juhlistaa 90-vuotiasta Suomea. Puhemies Sauli Niinistö vie eduskunnan katsomaan uuden sukupolven Tuntematonta 5. helmikuuta.

Lue Merja Sundströmin blogi Where shit happens - Kansallisteatteri kuin Jokelan koulu

(Seitsemän uutiset 28.11.2007)

(MTV3-STT)