Usko ydinvoimaan on palannut Venäjällä runsas vuosikymmen Tshernobylin onnettomuuden jälkeen. Maan ydinvoimainsinöörit elvyttävät uuden teknologian kehitystyötä. Tavoitteena on vähentää Venäjän riippuvuutta maakaasusta.
Kaasun osuus Venäjän polttoaineen kulutuksesta oli 62 prosenttia vuonna 1996. Nykysuunnan jatkuessa osuus nousee yli 70 prosentin vuoteen 2000 mennessä, varoittaa Venäjän ydinvoima- asiantuntijoiden järjestön varapuheenjohtaja Andrei Gagarinski, joka vastaa Moskovassa toimivan Kurtshatovin instituutin kansainvälisistä suhteista.
Venäjä muistuttaa narkomaania ollessaan niin riippuvainen kaasusta ja sitä välittävistä tuhansien kilometrien pituisista putkista, Gagarinski varoittaa.
Parlamentin syyskuussa hyväksymä ohjelmaluonnos tähtää ydinvoimateollisuuden maltilliseen kasvuun. Parlamentti suosittelee maan hallitukselle, että se hyväksyisi asiakirjan, jonka ovat valmistelleet Venäjän tiedeakatemia, ydinvoimaministeriö MinAtom ja eräät muut ministeriöt.
Ohjelman mukaan ydinvoimaloiden kapasiteetti nostetaan nykyisestä 21 400 megawatista 29 000 megawattiin vuoteen 2010 mennessä.
-Venäjällä on kaikkea, mitä kapasiteetin lisääminen vaatii: raaka-ainevaroja, polttoaineen kierrätyslaitoksia, kehittyneitä tuotantokoneistoja, kokenutta henkilökuntaa sekä sopivia sijoituspaikkoja uusille voimaloille. Näin kertoi parlamentille lokakuussa ydinvoimateollisuuden apulaisministeri Leonid Rjabov. -Lähivuosina teollisuuden päätehtävä on modernisoida olemassaolevia laitoksia ja pidentää niiden käyttöikää. Gagarinski myöntää, että Venäjä kärsii alan liian nopeasta laajentamisesta 1970- ja 1980-luvuilla, mutta hän näkee aiemmassa toiminnassa etujakin. -Ennen ydinvoimasektorin käyttöön ohjattiin rajattomasti voimavaroja, ja nyt voimme valita toteutettaviksi useista erilaisista hankesuunnitelmista parhaat. Tällä hetkellä keskeistä on ylläpitää ydinvoimaloiden tuotantoa, koska se varmistaa alan teknisen osaamisen jatkuvuuden. Venäjän sähköstä 13 prosenttia tuotetaan ydinvoimalla. Vuonna 1996 tuotanto oli 109 miljardia kilowattituntia, ja sen odotetaan nousevan 170 miljardiin kilowattituntiin vuonna 2010. Rjabovin mukaan osa voimavaroista keskitetään nyt uudentyyppisten reaktoreiden kehitystyöhön. Tutkijat etsivät myös ratkaisuja aiemman politiikan aiheuttamiin ympäristöongelmiin sekä siihen, kuinka hyödyntää ydinjätettä polttoaineena. Neuvostoliitossa ydinvoimalat sijoitettiin voimaverkon ratkaiseviin kohtiin, usein Venäjän rajojen tuntumassa. Venäjällä on halvinta rakentaa ydinvoimaloita kaukaisille seuduille tai alueille, jotka jo on kytketty korkeajännitteisiin siirtolinjoihin. -Ydinvoimalat ovat tehokkaampia kuin uudet kaasuvoimalat, sanoo Jevgeni Sharov voimaloita pystyttävästä Rosenergoatomista. Liittovaltio osallistuu vain kymmenellä prosentilla uudishankkeiden rahoitukseen. Muun rahoituksen on tultava ydinvoimateollisuudelta itseltään. Se ei ole helppoa, koska monella voimalalla on tällä hetkellä vakavia rahoitusvaikeuksia. Esimerkiksi mittavat palkkarästit johtuvat niistä. Voimaloiden taloutta heikentävät lukuisat suuret ja pienet asiakkaat, jotka eivät maksa ajoissa laskujaan voimayhtiöille. Gagarinski varoittaa, että uusien yksiköiden valmistuminen kestää määrättömiä aikoja, jos investointivarat pysyvät vuoden 1996 tasolla. MinAtomissa uskotaan, että teollisuus voi lieventää rahoitusongelmaansa lisäämällä Venäjän ydinvoimateknologian vientiä. Venäjä on jo sopinut reaktoritoimituksista Intiaan, Kiinaan ja Iraniin. Kasvava määrä länsimaita ostaa Venäjältä uraanin rikastuspalveluja. Lokakuussa Venäjän ydinvoima-asiantuntijat totesivat, että heillä on keinoja pidentää nykyisten voimaloiden käyttöikää, jos uudishankkeiden valmistuminen myöhästyy. Parlamentin hyväksymä suunnitelma sisältää neljän keskeneräisen hankkeen viemisen loppuun. Se koskee Rostovin kahta ja Kalininin yhtä VVER-1000 reaktoria sekä Kurskin Tshernobyl- tyyppistä RBMK-reaktoria. Uusia yksiköitä rakennetaan olemassaolevien voimaloiden yhteyteen Kurskiin, Smolenskiin, Leningradin alueelle, Kuolan niemimaalle, Novovoronezhiin ja Belojarskiin. Pietarin lähellä sijaitsevaan Sosnovyi Boriin ja Etelä- Uralille Majakin ydinjätteen käsittelylaitoksen lähistölle perustetaan kaksi uutta voimalakeskusta. Uudet voimalat edustavat kolmea uutta reaktiomallia. MinAtomissa suunnitellaan rakentamisluvan myöntämistä vuoteen 2010 mennessä 10-13 uudelle voimalayksikölle, joiden kapasiteetti on yhteensä noin 10 000 megawattia. Yhteiskapasiteetiltaan 2 700 megawatin ydinvoimalat on tarkoitus sulkea. (IPS)