Ampumaurheilussa urheilupsykologit ovat merkittävä osa valmennusta. Ampumaurheiluliiton valmennusryhmässä on kolme urheiluun erikoistunutta psykologia, jotka auttavat lajin huippuja henkisessä valmistautumisessa kilpailuihin. Urheilijat ovat kokeneet yhteistyön hedelmälliseksi.
- Kyllä heistä on ollut hyötyä. He auttavat asioissa, joita urheilija itse ei välttämättä muuten pitäisi niin tärkeänä, sanoo Juha Hirvi, yksi viime vuosien parhaista suomalaisampujista.
Kotkalainen Hirvi, 43, on tehnyt yhteistyötä psykologien kanssa koko uransa ajan. Se on myös tuottanut tulosta, josta osoituksena kaksi MM-kisojen toista sijaa (vuosina 1986 ja 1988) ja vuoden 2000 Sydneyn olympialaisten hopeaa pienoiskiväärin täysottelussa.
Hirvi uskoo, että myös muissakin urheilulajeissa yhteistyötä psykologien kanssa voisi tiivistää.
- Pitäisi ensin vähän kartoittaa, miten kannattaisi toimia. Kyllä he osaavat olla avuksi muissakin lajeissa. Psykologit auttavat paitsi latauksen löytämisessä, myös keskustelun herättämisessä, Hirvi linjaa.
Myös vuoden 2003 ampumaurheilijaksi valittu Krister Holmberg, 31, korostaa psykologien roolia.
- He auttavat erityisen paljon varsinkin nuoria urheilijoita. Vanhempana saa paremmin kokemusta eri kilpailutilanteista, mutta huipulle pyrkivien urheilijoiden auttamisessa heidän roolinsa on tärkeä, viime marraskuussa olympiakiväärin 40 laukauksen EM-kultaa voittanut Holmberg puntaroi.
Psykologeina ampujien valmennusryhmässä ovat Tuija Lievonen, Tapio Nieminen sekä Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksessa työskentelevä Niilo Konttinen.
Konttinen toimii taustavaikuttajana myös nuorten maajoukkueryhmän valmennuksessa. Hän haluaa korostaa, että psyykkistä valmennusta ei tarvitse aina nähdä niin negatiivisessa valossa.
- Se ei ole pelkästään sitä, että urheilija tulee paljastamaan heikkouksiaan. Yritämme auttaa urheilijaa löytämään uusia näkökulmia, ja urheilijoillakin on tavoitteena ainoastaan itsensä kehittäminen. Se on pitkäjänteistä työtä. Psyykkistä harjoittelua urheilijat tekevät päivittäin, Konttinen kertoi.
Pitkä ja tiivis yhteistyö
Kolmikko tekee tiivistä yhteistyötä. Maajoukkueryhmässä on 30 urheilijaa, joista jokainen psykologi auttaa kymmenen ampujan valmennuksessa henkilökohtaisesti. Kyseisiä urheilijoita ei ole jaettu psykologien toiminnan alaisuuteen paremmuuden tai lajin mukaan.
Ampumaliiton valmennusryhmän päällikkö Kare Norvapalo kertoo, että psykologit eivät ole uusi ilmiö valmennuksen apuna.
- Pitkät on perinteet. Varmaankin 15 vuotta ollaan käytetty psykologeja. Toteutusmallit ovat tosin muuttuneet hieman vuosien varrella, Norvapalo muistelee.
Norvapalo on johtanut valmennusryhmää vuodesta 2001, jolloin alkoi poikkeuksellisen tiivis yhteistyö psykologien kanssa. Se kesti kaksi vuotta aina viime vuoden loppuun saakka, ja pääpaino oli urheilijan suhtautumisessa kilpailutilanteeseen.
Yhteistyö on pitkäjänteistä ja jatkuu myös tulevaisuudessa. Nykyisellä toimintamallilla se jatkuu ainakin vuoteen 2005, sillä psyykkisen valmennuksen toimintatapoja ei kannata liian usein muuttaa. Norvapalon mielestä urheilijat ovat suhtautuneet psykologeihin positiivisesti.
- Kaikenlaista palautetta on mukaan mahtunut. Kritiikkiä on tullut lähinnä käytännön toteutuksista, kun joitain pitkän matkan päässä asuvaa henkilöä ei psykologi ole ehtinyt tapaamaan ja sellaista. Mutta myös puhelimitse ja sähköpostitse hommaa on hoidettu. Eniten on tullut myönteistä palautetta, Norvapalo tuumi.
Apua henkiseen valmentautumiseen useassa eri lajissa
Urheilulajien huipputasolla erot parhaiden kilpailijoiden välillä ovat lähes poikkeuksetta marginaalisen pieniä. Kaikki keinot on pyrittävä käyttämään hyödyksi, jotta urheilija menestyisi mahdollisimman hyvin. Silti täyspäiväisesti urheilupsykologin ammatissa toimivat ihmiset ovat Suomessa harvinaisuus.
Suomessa urheilijat harvoin itse hakeutuvat urheilupsykologin puheille. Lajiliittojen valmentajat sen sijaan suosittelevat psykologien apua urheilijoille. Olympiakomitean valmennuspäällikön Kari Niemi-Nikkolan mukaan lopuksi kyse on urheilijan omasta päätöksestä.
- Jotkut urheilijat saavat olla yksinkertaisesti niin tottuneita harjoittelutapoihinsa, etteivät he halua niihin muutosta. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, eihän ketään saa pakottaa psykologin pakeille, Niemi-Nikkola kertoo.
Urheilupsykologien toiminta on huomioitu liittojen toiminnassa. Olympiakomitea tukee erilaisia alaan liittyviä tutkimus- ja kehittämishankkeita. Ampumaliitolla on käynnissä puolitoista vuotta kestänyt projekti, jolla on pyritty keskittymään psykologisen valmistautumisen kohentamiseen ennen kilpailuja.
- Suomessa toiminta on järjestäytynyttä, mutta kansainvälisessä vertailussa olemme muita pohjoismaita jäljessä. Ruotsissa ja Norjassa yhteistyö psykologien kanssa on näkyvämpää, ehkä siksi myös psykologien arvostus on näissä maissa korkeammalla, Niemi-Nikkola sanoo.
Tunnetuimmat alan ammattilaiset
Erityisesti kansainvälistä menestystä saavuttaneiden urheilijoiden kanssa psykologit saattavat toimia kahden kesken urheilijan kanssa. Yksi Suomen tunnetuimmista urheilupsykologeista on Juri Hanin, joka toimii myös Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskuksen vanhempana tutkijana.
- Kyllä yksi on ylitse muiden, Juri Hanin. Hänen arvostuksensa ja maineensa alkaa vasta nyt saada tarvittavaa tulta alleen. Erityisesti hänen osaamisensa urheilijan auttamisessa suoritukseen latautumisessa on ollut merkittävää, Niemi-Nikkola korosti.
Pietarissa syntynyt Hanin, 64, on tehnyt töitä monen nykyisen huippu-urheilijan taustavaikuttajana. Nykyisin Hanin työskentelee yleisurheilijoiden, uimareiden, ampujien ja jalkapalloilijoiden kanssa. Keihäänheittäjä Aki Parviainen, moukarinheittäjä Olli-Pekka Karjalainen ja uimari Jere Hård ovat hänen yhteistyökumppaneitaan.
Urheilupsykologinen yhdistys
Urheilupsykologisen toiminnan koordinoimiseksi on Suomeen perustettu Suomen Urheilupsykologinen yhdistys SUPY. Yhdistyksellä on noin 100 jäsentä, joista erityisesti Päivi Frantz ja Jarmo Liukkonen vaikuttavat monien urheilulajien saralla.
Yhdistyksen nykyinen varapuheenjohtaja, liikuntatieteen tohtori Esa Rovio selvittää, miksi monet urheilupsykologien työ tapahtuu kulisseissa.
- Emme saa paljastaa yhteistyökumppaniemme henkilöllisyyttä. Se on urheilijoiden vastuulla, jos he niin haluavat tehdä. Kuten muillakin psykologian osa-alueilla työskentelevillä, myös meillä on tietyt eettiset velvollisuudet, Rovio sanoo.
Yhdistys järjestää kotimaisia ja kansainvälisiä seminaareja, ja pyrkii tekemään aloitteita liikuntapsykologiseen tutkimustoimintaan. Sen jäseneksi voi liittyä kuka tahansa urheilupsykologiasta kiinnostunut.
(MTV3-STT)