Yleisurheilun Ruotsi-Suomi-ottelussa Göteborgissa tehtiin viikonlopun aikana neljä maaotteluennätystä. Ullevi-stadionilla ennätykset kirjattiin miesten pituuskisassa (Tommi Evilä 819), naisten pikaviestissä (Ruotsi ajalla 43,61), naisten moukarissa (Ruotsin Cecilia Nilsson 67,10) ja miesten 200 metrillä (Johan Wissman 20,66). Wissman paransi Antti Rajamäen vuonna 1975 juoksemaa 20,69 kolmella sadasosalla.
Suurin osa maaottelun juoksuennätyksistä ovat ehtineet kummitella tilastojen kärjessä jo vuosikymmeniä. Peräti 13 nykyisestä ennätyksestä on tehty jo 1970-luvulla. Näistä 11 kuuluu juoksulajien piiriin. Vanhimmat ennätykset ovat vuodelta 1972, jolloin Lasse Viren kellotti 5000 metrillä ajan 13.32,00 ja Pekka Vasala 800 metrillä 1.44,50.
- 1970-luvulla Suomessa ja Ruotsissa suuret ikäluokat (syntyneet 1946-50) olivat viettäneet lapsuudessa kesät yleisurheillen ja talvet hiihtäen. Rekrytointi-ikä ja massan laki tekivät tehtävänsä. Viime vuosikymmenet on menty harvojen tähtien varassa, Suomen huippu-urheilujohtaja Jarmo Mäkelä sanoo.
Kuulan ja kiekon ennätykset ovat edelleen kolmen vuosikymmenen takaa. Vuonna 1978 Reijo Stålberg pukkasi rautapallon Helsingissä 20,86 metrin päähän ringistä. Myös hänen Suomen ennätyksensä 21,69 on pysynyt vuosikymmenet tukevasti Suomen tilastoykkösenä, vaikka Mika Halvari, Arsi Harju, Ville Tiisanoja ja kumppanit ovat vuorollaan saaneet yrittää passittaa vanhan ennätyksen historiaan.
Miesten kiekossa Ruotsin Ricky Bruch kiskaisi vuonna 1973 maaotteluennätyksen 66,16. Sunnuntain voittaja Timo Tompuri (61,20) jäi ennätyksestä lähes viisi metriä.
2000-luvulla hyppyennätyksiä
Suomen maajoukkuekapteeni Tommi Evilä venytti Ullevi-stadionilla vuosi sitten 815 metrin leiskautuksen, mutta lauantaina uudeksi ennätykseksi kirjattiin 819.
2000-luvulla ennätykset ovatkin syntyneet pääosin hypyissä, sillä 11:stä uudella vuosituhannella tehdystä ennätyksestä seitsemän kuuluu hyppylajien piiriin.
- 2000-luvun ennätykset ovat painotetusti ruotsalaisten tekemiä. Järjestelmän vahvuutta on ylikorostettu. Itse korostaisin yksilöllisiä lahjakkuuksia, jossa Ruotsi on saanut sattuman ansiosta lahjakkaita maailmanluokan urheilijoita, Mäkelä tuumii.
Juoksulajeissa Ulla Tuimala pinkoi 3000 metrin esteissä vuonna 2001 uudeksi ennätykseksi 10.04,99. Toinen juoksuennätys on puolestaan Ruotsin Robert Kronbergin hallussa vuodelta 2000. Tuolloin hän pysäytti kellot 110 metrin aidoissa aikaan 13,44. Sunnuntaina hän aitoi 13,50.
1990-luvulla tehdyistä ennätyksistä kymmenen on sunnuntainkin jälkeen voimassa. 1990-luku on ollut ainoa vuosikymmen, jolloin 1970-luvulla tehdyt juoksuennätykset on todenteolla haastettu. Kymmenestä nykyisestä ennätyksestä kahdeksan tehtiin 1990-luvulla juoksulajeissa. Tosin näistä kaksi on miesten 4x100 metrin ja 4x400 metrin viestituloksia.
Seppo Rädyn vuonna 1990 heittämä otteluennätys 89,36 sai sunnuntaina olla rauhassa, vaikka Tero Pitkämäki heitti kipeälläkin olkapäällä kelpo tuloksen 86,90.
Kolme ennätystä 80-luvulta
1980-luvulla tehdyt ennätykset on pyyhkäisty unholaan jo kauan sitten. Vain kolme naisten lajia pitää edelleen pintansa. Pituudessa Carolina Klüft hyppäsi sunnuntaina 692, mutta myötätuulta oli kolme metriä sekunnissa. Suomen Ringa Ropo-Junnilan Tukholmassa 1989 mittauttama 682 jää siis edelleen voimaan.
Suomen Asta Ovaska työnsi 1989 samassa kisassa kuulan voittoon kovalla tuloksella 18,57.
400 metrin aitaennätys on puolestaan Ruotsin Ann-Louise Skoglundin nimissä. Hän aitoi ratakierroksen Helsingissä 1986 aikaan 54,58.
- Olosuhteet on 1990- ja 2000-luvuilla parantuneet jonkin verran, Mäkelä arvelee syyksi sille, miksi vain kolme lajia on enää 1980-luvulta tilastokärkenä.
(MTV3-STT)