Tutkimus osoittaa: Ylipainoisilla aivot toimivat eri tavalla

Herkkujen vastustaminen on kiinni paljon muustakin kuin rautaisesta tahdonvoimasta. Tutkijat ovat huomanneet, että ylipainoisilla ihmisillä aivot aktivoituvat eri tavalla kuin normaalipainoisilla.

Yalen yliopistossa teetetyn tutkimuksen tulokset kertovat, että ylipainoisilla ihmisillä aivot aktiovoituvat eri tavalla kuin normaalipainoisilla kanssasisarillaan.

Glukoosiarvoilla on iso vaikutus siihen, mitä ihminen suuhunsa pistää. Alhaiset glukoosiarvot johtavat kontrollin puutteeseen, mikä puolestaan ajaa ihmisen helpommin suklaalevyn äärelle. Liikalihavilla tarve on ylikorostunut, joten he ahmivat helpommin jos arvot ovat vähänkin normaalia alhaisemmat.

Hiilihydraatit ratkaisevana tekijänä

Glukoosia saadaan hiilihydraateista, joista toiset ovat terveellisempiä kuin toiset. Terveellisiä glukoosinlähteitä ovat hedelmät ja kasvikset, täysjyvätuotteet, sekä pähkinät ja pavut. Huonoja lähteitä ovat valkoinen leipä, sokerit, limut ja energiajuomat, sekä kaikki prosessoitu ruoka.

Tutkijat uskovat, että ahmimisefekti syntyy kun aivot vaativat enemmän glukoosia kuin todellisuudessa tarvitsisivat.

Hoikkana pysymisen taustalla on usein glukoosiarvojen tasaisuus. Hyvien hiilihydraattien nauttiminen pitkin päivää on varmin tapa pitää arvot tasaisena.

Impulssihäiriöt taustalla

Tutkimukseen osallistuneiden ihmisten glukoosiarvoja manipuloitiin pistämällä suonensisäistä glukoosia kehoon. Samaan aikaan kun osallistujille näytettiin kuvia terveellisistä ja epäterveellisistä ruuista, skannasi magneettilaite aivojen toimintaa.

Glukoosiarvojen ollessa alhaalla, aivojen palkitsemiskeskus aktivoitui ja houkutteli syömään.

Kaikista korostunein reaktio tapahtui kuitenkin, sillä alueella aivoissa, joka säätelee ihmisen impulsseja. Kun glukoosiarvot laskivat, alue kadotti kykynsä hallita halua syödä. Ylipainoisilla osallistujilla alueet aktivoituivat selvästi enemmän kuin normaalipainoisilla.

Myös stressihormoni kortisolin huomattiin aktivoivan aivojen palkitsemiskeskusta, jopa gluukoosivajetta enemmän. Tämä osoittaa sen, että stressi yhdistettynä alhaisiin glukoosiarvoihin vaikuttaa hyvin paljon ihmisen kykyyn hallita mitä ja milloin hän suuhunsa pistää.


MTV3/Helmi

Kuvat: Shuttestock

Lähde: dailymail.co.uk

Lue myös:

    Uusimmat