Norjalais-amerikkalainen tutkija Jim Stray Gundersen kaipaa riippumatonta ja puolueetonta tutkimusta Kansainvälisen hiihtoliiton (FIS) toimista.
Hänen mukaansa sekä urheilijat että valmentajat ovat hiihdon parissa väärillä jäljillä, koska he kokevat pääsevänsä kiellettyjen aineiden käytöstä kuin koira veräjästä. -FIS ei tee tarpeeksi vahvoja toimia dopingin kitkemiseksi, koska se ei halua nolata lajia, Stray Gundersen sanoi tiistaina puhelimitse STT:lle.
Tutkijan epäilykset FIS:n väärinkäytöksistä perustuvat Lahden MM-hiihtojen hemoglobiinitutkimusten epäselvyyksiin. Stray Gundersenin mukaan 47 näytettä 243 näytteestä oli vajaita, mikä viittaa joko tahattomiin tai tahallisiin virheisiin. Näytteet ottanut itävaltalainen laborantti kertoi maanantaina STT:lle, että testeissä vain 4-5 näytettä oli verimäärältään vajaita. Lahden kisojen dopingvalvonnasta vastannut Inggard Lereim on puhunut kolmesta vajaasta näytteestä. -Tämä on heidän osaltaan muistinvarainen asia. Minä perustan näkemykseni lukuihin, Stray Gundersen totesi ja muistutti, että muut ehkä laskevat vajaat putkilot vain sen perusteella, pystyikö niistä tekemään analyysit.
Hänen mukaansa kaksi urheilijaa joutui Lahden MM-hiihdoissa menemään uudelleen näytteenottoon, koska heidän näytteensä olivat liian pienet Advia-analyysin tekoon.
Vajaa näyte vaikea ottaa
Stray Gundersen laskee näytteen vajaaksi, jos siinä on hemoglobiinimittauksen ja sentrifugioinnin jälkeen plasmaa vain millilitra tai sen alle. Sentrifugioinnissa näyte lingotaan, jolloin punasolut laskeutuvat koeputkilon pohjalle ja plasma jää ylös. -Useimmissa näytteissä oli 1,2-1,4 millilitraa plasmaa, mutta joissakin vain 0,4-0,5 millilitraa. Se on vähemmän kuin on järkevää, Stray Gundersen kertoi.
Koeputkeen oli määrä ottaa Lahdessa kolme millilitraa verta, josta vain 0,05 millilitraa kului Hb-analyysiin. Sen jälkeen Lahden näytteet lähetettiin Kuopioon sairaalaan, jossa Stray Gundersenin ja suomalaisen Tapio Videmanin verenkuvatutkimuksen (ns. Advia-tutkimus) näytteet analysoitiin. -Advia-tutkimukseen tarvittiin 0,15-0,2 millilitraa verta, joten sitä olisi pitänyt jäädä vielä vähintään 2,75 millilitraa. Siitä plasman osuuden olisi pitänyt olla 1,2-1,4 millilitraa, Stray Gundersen selvitti.
Stray Gundersenin mukaan on mahdollista, että prosessin jossain vaiheessa verta läikkyi tai joku teki virheitä. Stray Gundersen luottaa kuopiolaisen sairaalan ammattitaitoon kuin vuoreen, mutta itävaltalaista laboranttia kohtaan Stray Gundersen esitti vahvan epäilyksen virheistä. Tutkija kuitenkin myönsi, ettei hän voi olla sataprosenttisen varma siitä, että näytteen ottaja olisi tehnyt jotain väärin.
-Vajaan näytteen ottaminen on teknisesti vaikeampaa kuin täyden koeputkilollisen. Kun neula on suonessa, putkilo täyttyy automaattisesti oikean verran. Jos putkilo on jäänyt vajaaksi, neula on pitänyt ottaa tarkoituksellisesti suonesta ennen verimäärän täyttymistä, Stray Gundersen kertoi. Itävaltalainen laborantti ei halunnut kommentoida asiaa enää tiistaina.
Ei tarvetta nimiin
Stray Gundersen ja Videman olisivat halunneet olla läsnä Lahden kisojen Hb-näytteiden otossa, koska se kuuluu heidän mielestään normaaliin tutkimusprosessiin. FIS:n lääketieteellisen komitean silloinen puheenjohtaja, itävaltalainen Ernst Raas sanoi maanantaina STT:lle, että Stray Gundersen ja Videman eivät päässet testihuoneeseen, koska se olisi ollut sääntöjen vastaista.
Norjalais-amerikkalainen tutkija kiistää kuitenkin väitteet, joiden mukaan he vaativat läsnäoloa pystyäkseen saamaan veriputkiloihin urheilijoiden nimet. -Meillä oli jo koodilista näytteistä. Oli meidänkin intresseissämme pitää Advia-tutkimus nimettömänä, sillä muuten emme olisi saaneet urheilijoita mukaan, Stray Gundersen muistutti.
Advia-tutkimuksella etsittiin keinoja veridopingin kitkemiseksi urheilusta. Videman ehti tehdä tutkimuksesta raportinkin ennen kuin tutkijat havaitsivat plasmamäärien puutteet. Sitä ennen kaksikon epäilykset olivat heränneet, kun FIS perui heidän akkreditointinsa MM-kisoissa ja esti muun muassa kahden suomalaisen laborantin työskentelyn Hb-mittauksissa. Myös USA:n maajoukkueen lääkärin Melinda Roalstadin esittämät epäilykset mittausten puutteellisuuksista mietityttivät tutkijoita. Verinäytteiden vajaus selvisi Stray Gundersenille ja Videmanille vasta kuukausien päästä itse kisoista. -Tämän vuoden alussa punnitsimme jääkaapissa säilytetyt verinäytteet ja havaitsimme, että useissa näytteissä oli liian vähän plasmaa, Stray Gundersen sanoi.
(MTV3-STT)