Ulkopoliittisen instituutin johtaja Tapani Vaahtoranta ei usko, että valmisteilla oleva turvallisuuspoliittinen selonteko johtaa tilanteeseen, jossa Suomi joutuisi ottamaan kantaa Nato-jäsenyyteen.
Virassaan Mauno Koivisto vei viime töinään Suomen EU-jäseneksi ja perusteli ratkaisua vasta myöhemmin muistelmissaan turvallisuuspolitiikalla. Nyt eläkeläispresidentistä on tullut Nato-vastustajien johtotähti, jonka 80-vuotisjuhlia vietettiin tänään ei niin yksimielisessä seurueessa presidentinlinnassa.
Juhlissa maljoja nosteltiin, mutta tosiasissa Suomen ulkopoliittinen eliitti ei ole koskaan aikaisemmin ollut yhtä erimielinen kuin nykyisessä vauhdikkaassa Nato-keskustelussa.
- Kyllä kai historian saatossa on ennenkin ollut erimielisyyksiä näistä linjoista, mutta nyt ollaan aidosti eri mieltä tästä ratkaisusta, kommentoi johtaja Tapani Vaahtoranta Ulkopoliittisesta instituutista.
- Kieltämättä käyty keskustelu ei anna kauheasti kansalle eväitä ajatella asiaa. Meillä hyvin harva päättäjä selkeästi sanoo, mitä mieltä on.
Vaahtoranta näkee, että mitään Nato-ratkaisua ei ole edes tulossa, ei ainakaan turvallisuuspoliittisen selonteon yhteydessä. Hänen mukaansa tämä johtuu siitä, että sotilaallista uhkaa ei ole. Lisäksi hallitus ei ole Nato-myönteinen.
Mutta jos Nato-ratkaisu joskus tulisi eteen, kansan voisi tutkijan mukaan käännyttä vain presidentti Tarja Halonen.
- En kylläkään usko, että Suomen eliitti päätyy sille kannalle, että Suomen pitäisi liittyä Natoon. Luulenpa, että presidentti Halosen ei tarvitse tällaista tehtävää ottaa taakakseen.
(MTV3)
(Kymmenen uutiset 25.11.2003)