Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden vaikutuksia on puitu tänään ympäristön radioaktiivisuutta käsittelevässä seminaarissa. Suomalaisten säteilyannoksesta vain alle prosentti on peräisin onnettomuuslaskeumasta.
Kaksi vuosikymmentä sitten sattuneen Tshernobylin ydinvoimalaonnettomuuden laskeuma näkyy Suomen luonnossa vielä pitkään. Nykyään suomalaisten saamasta säteilyannoksesta vain alle prosentti on peräisin Tshernobylin laskeumasta.
Korkeimmillaan Tshernobyl-laskeuman säteilyannos oli onnettomuusvuonna 1986. Tuolloin suomalaiset saivat keskimäärin 0,2 millisievertin säteilyannoksen onnettomuuden vuoksi.
Nykyään suomalaiset saavat vuodessa kaikkiaan noin 3,7 millisievertiä säteilyä. Tästä suurin osa, 2 millisievertiä, on peräisin sisäilman radonista. Tshernobylin laskeuman osuus on vain 0,03 millisievertiä.
Ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen Suomeen saakka levinneistä radioaktiivisista aineista suurin osa oli lyhytikäisiä. Laskeuman jäljiltä luonnossa on kuitenkin edelleen cesium-137:ää. Asiantuntijoiden mukaan cesium säilyy esimerkiksi metsissä ja järvien ravinnekerroksissa vielä pitkään.
Cesium myös levisi ympäristöön epätasaisesti, minkä vuoksi sen pitoisuudet vaihtelevat esimerkiksi järvikaloissa ja sienissä suuresti. Siten eniten laskeumaa saaneilla alueilla runsaasti luonnontuotteita syövien ihmisten saamat säteilyannokset voivat olla kymmenkertaisia keskivertokansalaisen annoksiin verrattuna.
Tshernobylin onnettomuuden laskeumalla ei ollut suoria terveysvaikutuksia suomalaisiin. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan laskeuma voi aiheuttaa 80 vuoden aikana joitain satoja syöpäkuolemia. Tapauksia ei kuitenkaan voida todentaa tilastollisesti suhteellisen pienen määrän vuoksi.
Voimalaonnettomuuden vaikutuksia on puitu tänään ympäristön radioaktiivisuutta käsittelevässä seminaarissa, joka jatkuu huomenna. Seminaarin järjestävät Ilmatieteen laitos, Säteilyturvakeskus, Helsingin yliopisto ja Luonnontieteiden Akateemisten Liiton Radiokemistien jaosto.
(MTV3-STT)