Vedeneristämisen voi tietysti tehdä itsekin, varsinkin kun itselleen tekee eikä aio taloaan myydä. Ja myydäkin voi - jos on tehnyt oikein. Mitään lakia tästä asiasta ei ole olemassa. Ari ja Maija katsoivat parhaaksi turvautua ammattilaisen apuun: kysymys on kuitenkin kodin kosteusturvan kannalta erittäin keskeisestä asiasta.
Muun muassa VTT on jo pari vuotta sitten ottanut ohjelmaansa märkätila-asentajien henkilösertifioinnin, jossa asentajat joutuvat käymään läpi perinpohjaisen koulutuksen niin teoriassa kuin käytännössä. Myös johtavat valmistajat järjestävät asentajille jatkuvasti koulutusta omien tuotteidensa käytössä. Näin sertifioidun asentajan ammattitaito perustuu vankasti sekä teoriaan että materiaalien käytännön tuntemukseen.
Yksi tavattoman tärkeä asiahan on se, että kaikkien työn eri vaiheissa käytettävien aineiden on toimittava moitteettomasti keskenään, mieluiten kuuluttava samaan ns. "tuoteperheeseen."
Arin ja Maijan talossa märkätilan seinä sai ammatti-ihmisen tyytyväiseksi: ohutsaumamuuraten tehty kahiseinä, joka oli tasoitettu märkätilatasoitteella, hiottu ja puhdistettu huolellisesti. "Paras mahdollinen pohja," kuului arvio.
On ehdottomasti muistettava, että erilaiset pohjat edellyttävät omanlaisensa työnkulun ja materiaalit. Siksi tässä esitettävät menetelmät - vaikka ovatkin monelta osin yleispäteviä - sopivat vain nimenomaan tälle seinälle.
Joihinkin esimerkiksi pitää vetää vahvikekangas koko seinän alalle, tässä sitä ei tarvittu. Tähän myös riittää kaksi kerrosta eristettä sekä vahvikkeet nurkkiin ja vesi- ja sähköjohtojen läpivienteihin.
Ensimmäinen kerros oli tässä tapauksessa sekä praimeri että ensimmäinen kosteussulkukerros. Ainetta laimennettiin puolet vedellä ja hierottiin seinään - siis todella hierottiin siten, että kaikki huokoset varmasti täyttyvät. Kun se oli kuivunut puolen tunnin ajan, nurkkiin pantiin elämisvaraksi joustavat nurkkanauhat.
