- Joukkueesta henkii niin hyvä henki, ettei samanlaista ollut edes hyvinä aikoina, Torpan Poikien koripallojoukkueen manageri ja visioiden toteuttaja Jukka Suomela sanoo koripallofinaalien alla.
ToPon menestys tämänvuotisen sarjan pudotuspeleissä, selviytyminen loppuotteluun, on piristänyt Suomelaa, joka on kauden aikana joutunut murehtimaan seuran talouteen liittyvien ongelmien kanssa.
- Nyt on sellaiset fiilikset, että energiapatruunoita on tullut lisää.
Suomela itse aikoo kevään aikana miettiä, mitä tehdä: jatkaako vai ryhtyäkö tekemään jotain muuta. Jukka Suomela aloitti nykyisin Teamware ToPona tunnetun seuran nostamisen kohti kansainvälistä huippua vuonna 1995. Tuona aikana ToPo voitti SM-kultaa kolme kertaa ja oli viime vuonna kuudes. Tänä vuonna joukkue on vähintään toinen. Menestystä tuli myös kansainvälisesti.
Moni ihmetteli vuosia sitten Suomelan mahdollisuuksia tehdä ToPosta tuote. Jotkut pitivät häntä vähän hurahtaneena. Koripalloilu ei ole Suomessa iso laji, siis miten jostain seurasta voi luoda menestystarinan?
Suomela on markkinoinnin ammattilainen, teki aikoinaan vuosien ajan yhteistyötä mm. Hjallis Harkimon kanssa, ja alkoi viisi vuotta sitten yrittää tehdä koripallojoukkueesta menestyvää tuotetta.
Alku näytti hyvältä. Menestystä tuli kansainvälisiä kenttiä myöten. Budjetti kasvoi nopeasti ja oli hyviä yhteistyökumppaneita, mutta nousua seurasi rankka pudotus.
- On henkisesti rankkaa, kun on koko ajan vastoinkäymisiä. Ei tämä ole muutenkaan ollut ruusuilla tanssimista. Sitä alkaa miettiä, onko muita tapoja käyttää aikaansa, Suomela pohtii.
- Nyt yksi mahdollisuus saada rahaa olisi yhtiöittäminen, sijoittajien mukaan tulo. Olisi joku, joka investoisi rahaa, että olisi taloudelliset edellytykset tehdä töitä. Ettei tämä ole koko ajan kivireen vetämistä, ja vielä sellaisen kivireen, josta on jalakset pois, Suomela vertasi.
Alussa nostetta oli. Parhaimpana kautena 1997-98 ToPon pelkän mainosbudjetin arvo oli kolmisen miljoonaa markkaa. Yhteistyökumppanien ja seuran edut kävivät yhteen. Näytti hyvältä.
Heti seuraavana kautena 1998-99 seura ajautui taloudellisesti lähes katastrofiin, jonka pohjusti pelaajien lähtö: kaikkien tuntema Kari-Pekka Klinga lopetti, Pekka Markkanen lähti Ranskaan, hyvä vahvistus James Gatewood Saksaan ja Greg Joyner Honkaan.
Yhteistyökumppaneita on helpompi yrittää hankkia, jos joukkueen pelaajat ovat nimekkäitä. Klingan ja Markkasen lähtö ToPosta merkitsi jo melkoista muutosta. Lisäksi Suomela ja päävalmentaja Aaron McCarthy epäonnistuivat uusien vahvistusten hankkimisessa.
- Minulla ei ollut riittävästi kokemusta seurajohtajana ulkomaisten pelaajien hankinnasta, eikä päävalmentajakaan onnistunut. Mentiin metsään, Suomela tunnustaa.
- Vastoinkäymisiä oli muutenkin (Yle purki tv-sopimuksen), mutta emme halunneet antaa periksi, Suomela sanoi.
Menestymättömyyttä seurasi yleisökato, jota vauhditti HJK:n menestys jalkapalloilun mestareiden liigassa. ToPon ja HJK:n pelipäivät menivät päällekkäin.
Tämä kausi oli jatkoa edelliseen. Ongelmat toistuivat. ToPo epäonnistui pelaajien hankkimisessa. Lisäksi heti ensimmäisessä ottelussa Helsingin jäähallissa nimekäs ToPo hävisi sarjanousijalla HNMKY:lle, hävisi myös ensimmäisen Euro-cup-ottelun liettualaiselle Sakalaille ja putosi Suomen cupissa ensimmäisellä kierroksella. Takaiskuja tuli ämpärikaupalla, ja myös yleisö jätti ToPon: kansa ei löytänyt jäähalliin, ja seuran piti palata Kisahalliin.
Oli ratkaisujen aika.
- Oli pakko tehdä jotain radikaalia, jotta toiminta saattoi jatkua, Suomela tiivistää. ToPo luopui lähes samanaikaisesti päävalmentajasta McCarthystä, ja kahdesta pelaajasta Saku Pehkosesta sekä Falur Hardarsonista, jotka kaikki kolme siirtyivät Honkaan.
On Suomelan vuosiin toki mahtunut paljon iloisia asioita: ensimmäinen mestaruus 1996, Le Mansin voittaminen Euro-cupissa ja pääsy jatkoon, "katkera" voitto Samarasta helmikuussa 1998 Helsingin Areenassa liki 10 000 katsojan edessä.
- Voitimme Samaran pisteellä Helsingissä, mutta hävisimme kolmella vieraissa. Yhdelle tekemättömälle korille tuli melkoinen arvo: varovaisesti arvioiden pari miljoonaa markkaa. Ainakin sen verran jatkoon pääsy olisi merkinnyt meille, Suomela pohtii.
ToPolla oli tuolloin voimassa tv-sopimus, ja kun Areena olisi ollut seuraavassa ottelussa loppuunmyyty, jo se olisi tuonut ToPon kassaan yli miljoona markkaa, eli enemmän kuin monen SM-sarjajoukkueen vuoden budjetti on. Lähtökohta seuraavaan kauteen olisi myös muuttunut olennaisesti. Mutta kävikin aivan toisin.
Suomelan toivelistalla on ollut koko ajan korkealla sijalla kunnon palloiluhallin saaminen Helsinkiin. Jäähalli-kuvio on liian arvokasta, jos yleisömäärä jää alle 3 500:n.
- On se häpeällistä, ettei pääkaupunkiseudulla ole 3 000 hengen palloiluhallia, jossa palvelut ovat samalla tasolla kuin jäähallissa, Suomela sanoo.
Mutta koripalloiluun Suomela uskoo edelleen.
- Eväät taloudellisesti toimivan tuotteen tekemiselle ovat koripalloilussa olemassa. Elementeistä tärkein on tv:n mukana olo, ja seuraavaksi kunnon halli, Suomela sanoo.
(STT)