Tohtoritehtailu alentaa tutkintojen tasoa?

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Yliopistoissa tehtaillaan tohtoreita hyväksymällä väitöskirjoja, jotka alittavat tieteelliseltä tutkimukselta vaadittavan tason. Tätä mieltä on Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori.

    Tutkinnot tuovat rahaa, siksi melkein kaikki yliopistot ja korkeakoulut ovatkin ilmoittaneet nostavansa tutkintojen määrää reippaasti vuosina 2004-2006.

    Tänä syksynä mediassa on nähty ylintä yliopistollista oppiarvoa tavoittelemassa merkittävä joukko tavallistakin julkisemmin väitelleitä. Samoilla tohtori-lauteilla ovat olleet niin entinen puoluesihteeri, entinen pankkipomo kuin nykyinen tv-juontaja, elokuvatutkija, maratoonari ja valiokuntaneuvos.

    Viime vuonna yliopistoista ja korkeakouluista valmistui 1 205 tohtoria. Vuosittainen tavoite on nyt 1 300, mutta jo 2004-2006 aikana yliopistot havittelevat yli 1 600 tohtoria per vuosi.

    Esimerkiksi Lapissa tohtoritavoite aiotaan tuplata, Kuopiossa nostaa puolella ja melkein kaikissa muissakin yliopistoissa ja korkeakouluissa korottaa vähintään viidenneksellä.

    Kymmenessä vuodessa hyväksyttyjen väitösten määrä on reippaasti yli kaksinkertaistunut. Syykin on selvä: raha. Rahaa tulee yliopistoille nimenomaan tutkintojen määrästä, ei niiden laadusta.

    Osassa laitoksista väitöskirjoista ei anneta arvosanoja. Sielläkin missä arvosanat annetaan, ne tilastoidaan puutteellisesti tai ei ollenkaan.

    Yli puolitoista tuhatta väittelijää vuodessa tarkoittaa ongelmia myös jatko-opiskelijoille itselleen.

    Yliopisto-opettajapaikkojen, dosentuurien rajallisuus vaikuttaa myös tutkimusmahdollisuuksiin väitöksen jälkeen. Paitsi jos väitöskirjan olikin tarkoitus päätyä vain kirjastoon.

    (MTV3)

    (Kymmenen uutiset 04.12.2002)

    Lue lisää aiheesta:
    Kotimaa

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •