Levi on yksi Suomen suurimmista hiihtokeskuksista. Se sijaitsee Kittilän kunnan Sirkan kylässä, 18 km Kittilän kirkonkylästä ja noin 13 km lentoasemasta pohjoiseen.
Kittilän Pokan kylässä (Levistä n. 50 km koilliseen) on mitattu Suomen matalin lämpötila: miinus 51,5 astetta (28.1.1999).
Levitunturin huippu on 531 m merenpinnan yläpuolella. Maailmancup-radan lähtö on 438 metrin ja maali 258 metrin korkeudella merenpinnasta (eroa 180 m). Levi on näin paitsi alppihiihdon maailmancupin pohjoisin (67º47' pohjoista leveyttä) myös matalimmalla sijaitseva kohde.
Hiihtomatkailua alettiin Sirkan kylässä harjoittaa jo 1930-luvulla. Talvella 1936/37 ruotsinkielinen hiihtoliitto FSS järjesti Levitunturilla tunturihiihtokursseja. Paikalle päästiin tuolloin ajamalla junalla Aavasaksalle, siitä bussilla Muonioon ja lopulta porokyydillä perille. Ensimmäiset laskettelukilpailut Levillä olivat FSS:n mestaruuskisat vuonna 1941.
Ensimmäinen matkailumaja Leville perustettiin 1953 ja ensimmäinen hiihtohissi rakennettiin 1964.
Vuonna 1981 STTK rakennutti Sirkkaan ensimmäisen hotellin, Hotelli Levitunturin. Levin matkailubisnes pääsi toden teolla käytiin, kun Kittilän lentoasema otettiin käyttöön 1983. Säännöllinen reittiliikenne aloitettiin seuraavana vuonna. Kittilän, Muonion ja Enontekiön kuntien matkailuyrittäjät toimivat aluksi takuumiehinä: jos matkustajia ei ollut tarpeeksi, he korvasivat tappion Finnairille.
Levin Hissit Oy:n toimitusjohtajaksi tuli 1988 Jouni Palosaari. Hän hankki 1990-luvun alun lamavuosina kaatuneista Muurlan, Juupavaaran ja Kivesvaaran rinnekeskuksista pilkkahinnalla tuliterät hiihtohissit. Laman hellitettyä Levi nousikin nopeasti yhdeksi Lapin suurimmista hiihtokeskukisista.
Rinteiden rinnalla on kasvanut Jouni Palosaaren sisaren Päivikki Palosaaren johtama hotelli- ja ravintolatoiminta. Kaudella 2000/01 Levi ohitti Rukan Suomen suurimpana hiihtokeskuksena lipputuloina mitattuna.
Ajatus maailmancupin osakilpailun saamiseksi Leville syntyi vuosituhannen vaihteessa. Tarkoitusta varten rakennettu Levi Black -rinne avattiin syksyllä 1999. Rinnettä pohjustetiin 15 000 lavallisella suomultaa. Sen kylkeen rakennettiin Suomen ensimmäinen gondolihissi, joka käynnistettiin uutenavuotena 2000.
FIS myönsi Leville aluksi Eurooppa-cupin kilpailun. Kilpailijoita houkuteltiin mm. 240 000 markan palkintosummalla (normaalisti Eurooppa-cupissa ei maksettu lainkaan rahapalkintoja). Levin etu oli myös se, että lentokentältä pääsee nopeammin kisapaikalle kuin yleensä Alppien kohteissa.
Ensimmäiset Eurooppa-cupin kilpailut laskettiin Levillä marraskuussa 2000. Suurpujottelun voitti Suomen Sami Uotila, pujottelun Itävallan Florian Seer.
Eurooppa-cupin menestyksen ansiosta FIS myönsi 2002 Leville kaksi maailmancupin osakilpailua naisten pujottelussa keväälle 2004. Asiaa edelsi kädenvääntö, koska FIS ei olisi halunnut antaa kahta saman lajin kilpailua samalle paikalle, eikä rinnekorkeus riittänyt muuhun kuin pujotteluun.
Levin ensimmäinen maailmancup-kilpailu laskettiin 28.2.2004. Tanja Poutiainen otti yleisön riemuksi uransa ensimmäisen cup-voiton. Seuraavana päivänä nopein oli Saksan Maria Riesch.
Seuraavat maailmancup-kisat Levi isännöi 10.-11.3.2006. Ohjelmassa oli jälleen kaksi naisten pujottelua, jotka voittivat Janica Kostelić ja Anja Pärson.
Kaudella 2006/07 Levin osakilpailu siirrettiin marraskuulle. Naisten kilvan voitti Itävallan Marlies Schild, ensi kerran ohjelmassa olleen miesten pujottelun Benjamin Raich. Kalenterisiirron takana oli FIS:n tarve sijoittaa lumivarma kohde maailmancupin alkupäähän, kun useat Keski-Euroopan kisat oli aiempina vuosina jouduttu peruuttamaan. Sitäkin ikävämpää oli, että Levinkin kisa jouduttiin lumipulan vuoksi peruuttamaan marraskuussa 2007.
(MTV3)