Maailman urheilueliitti majoittuu elokuussa Otaniemen teekkarikylään Espooseen. Tupsukansan koti muuttuu elokuussa Helsingissä järjestettävien yleisurheilun MM-kisojen kisakyläksi.
Majoituksen saa liki 3000 atleettia, valmentajaa, huoltajaa ja muuta joukkueiden jäsentä. Suurin osa urheilijoista asettuu teekkarikylän vanhempiin taloihin.
Kisoja varten tehdään kuusi uutta rakennusta. Jämeränaukiolle on jo rakennettu yksi suurempi kerrostalo ja kesäkuuhun mennessä Otarantaan valmistuu viisi pienempää lisää. Punatiilisiin taloihin tulee perhe- ja soluasuntoja ja yksiöitä. Talot rakennuttaa Teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunta (TKY).
Kisakylähanke nopeutti rakentamista
Aloite teekkarikylän käytöstä kisakylänä tuli MM-organisaatiolta keväällä 2002, kun selvisi, että kisat järjestetään Helsingissä. Kisajärjestäjät vuokraavat teekkarikylän TKY:ltä.
TKY:n pääsihteeri Rauli Oikarinen kertoo, että teekkareiden tarkoitus ei ole hyötyä kisoista taloudellisesti. Vuokra on laskettu kylän kulujen mukaan, jotta ylioppilaskunta ei jää tappiolle.
-Ehdottomasti tärkeintä oli asuntojen saaminen. Koska uudet talot rakennettiin kisakäyttöön, kaavoitus ja rakennuslupien saaminen kävi tavallista nopeammin. Pääasia on, että 400 teekkaria saa kisojen jälkeen uuden kodin.
Kisojen jälkeen uusiin asuntoihin muuttaa siis teekkareita, mutta vanhemmissa taloissa asuvat joutuvat evakkoon kuukaudeksi. Helsinki 2005 -kisatoimiston kisakyläkoordinaattori Janne Viskari kertoo, että osa joutuu olemaan pois heinäkuun puolivälistä elokuun puoliväliin, toisten evakkoretki taas osuu elokuulle.
Tämä johtuu siitä, että yleisurheilun MM-kisojen jälkeen teekkarikylään majoittuu vammaisten yleisurheilun EM-kisoihin osallistuvia urheilijoita.
Muuttovaivan korvauksena asukkaat saavat vuoden jatkon asumisoikeuteensa teekkarikylässä.
-Sinne on aika vaikea päästä asumaan ja sen vuoksi asumisoikeus on normaalisti rajoitettu viiteen vuoteen. Kisakylän tieltä muuttamaan joutuvat saavat siis yhden vuoden lisää asumisoikeuteensa, Viskari selittää.
Otaniemi ollut kisakylänä jo neljästi
Kaikkiaan urheilijoiden tieltä joutuu muuttamaan 1150 teekkaria. Oikarinen kertoo, että asukkaat eivät ole valittaneet muuton vuoksi.
-Aloitimme tehokkaan tiedotuksen jo reilu vuosi sitten. Muutto on myös tehty mahdollisimman helpoksi, muuttoapua järjestetään ja tavaroille on varattu säilytystilat.
Oikarisen mukaan monet asunnoistaan kisojen tieltä muuttavat ovat jopa ilmoittautuneet vapaaehtoisiksi kisaorganisaatioon.
Otaniemi on ollut kisakylänä jo neljästi aiemmin, olympialaisissa 1952, EM-kisoissa 1971 ja 1994 sekä MM-kisoissa 1983.
-Teekkarikylä on kompakti alue, jossa on hyvät harjoitusmahdollisuudet urheilijoille. Harjoittelun takia ei tarvitse poistua kisakylästä. Lisäksi varsinkin ulkomaalaiset kisavieraat ovat kehuneet meren ja luonnon läheisyyttä, kisakylän johtaja Arto Ahola kehuu.
Aholan mukaan suurin työ teekkarikylän muuttamisessa kisakyläksi on teekkareiden tavaroiden muuttaminen pois, minkä jälkeen asuntoihin tuodaan kisakyläkalusteet. Teekkarikylän ympärille myös rakennetaan aita varmistamaan urheilijoiden turvallisuus ja keskittymisrauha. Aholan mukaan turvallisuuden takaamiseen on valmistauduttu huolella.
Kaksi kylää, yhdet olympialaiset
Helsinkiin on rakennettu kaksi kylää olympialaisia varten. Ensimmäisen rakentaminen aloitettiin tammikuussa 1939, kun Helsinki oli saanut järjestääkseen vuoden 1940 kesäkisat.
Ennen olympialaisia tuli eteen paljon vakavampi kamppailu. Talvisota alkoi marraskuun lopussa 1939. Lyhyt mutta raskas sota päättyi maaliskuussa 1940, samoihin aikoihin olympiakylän ensimmäiset talot valmistuivat Käpylään Koskelantien pohjoispuolelle.
Suomi luopui kisojen järjestämisestä sodan jälkeen. Tarve asunnoille oli huutava ja ihmisten asuttaminen olympiakylään alkoi saman tien.
Yli kymmenen vuotta myöhemmin Helsinki sai vuoden 1952 kesäkisat ja niitä varten piti rakentaa uusi kylä, koska vanha oli jo käytössä. Uutta majoitusaluetta alettiin kutsua Kisakyläksi, kun vanhan nimeksi jäi Olympiakylä. Uusi kylä rakennettiin vanhan viereen, Koskelantien eteläpuolelle.
-Kylä saatiin valmiiksi kisojen avajaispäivänä, arkkitehti Mikael Sundman Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta sanoo.
Sundman kertoo, että uuteen kisakylään majoitettiin urheilijoita kaikista maista - paitsi itäblokista. Neuvostoliiton ja sen satelliittivaltioiden kisaedustajat asuivat Otaniemen teekkarikylässä.
Sundmanin mukaan myöhempiä yleisurheilukisoja varten Helsinkiin ei ole kisakyliä tehty. Kun Suomi haki muutama vuosi sitten talvikisoja Norjan kanssa, kisakylän paikaksi olivat tarjolla Helsingissä Viikki ja Arabianranta.
Kisat menivät sivu suun ja kisakylä jäi rakentamatta. Olympiakylä ja Kisakylä ovat edelleen pystyssä ja niiden talot asuinkäytössä.
(MTV3-STT)