Tarkastettu väitöskirja hylättiin Helsingin yliopistossa

Tiedekuntaneuvoston mukaan käännöstieteen väitöskirja ei täytä asetettuja minimivaatimuksia. Hylkäykset ovat harvinaisia Suomen yliopistoissa.

Kertaalleen hyväksytty väitöskirja on hylätty Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan tiedekuntaneuvostossa. Tapaus on hyvin harvinainen, sillä edellisen kerran esitarkastettu väitöskirja hylättiin tiedekunnassa yli kaksi vuosikymmentä sitten.

Viime marraskuussa tarkastetussa käännöstieteen väitöksessä tutkittiin asenteita käännösteksteissä. Erityiskohteena oli telejätti Nokian vuosikertomuksen kieli.

Kyseinen väitösprosessi on humanistisen tiedekunnan dekaanin Ulla-Maija Kulosen mukaan käyty läpi erittäin tarkkaan. Samalla on etsitty prosessin heikkoja kohtia sekä niiden parantamisvaihtoehtoja.

- Kun kyse on inhimillisestä toiminnasta, myös inhimilliset virheet ovat mahdollisia. Kuitenkin kaikki mahdolliset heikkoudet järjestelmässä pyritään korjaamaan, Kulonen toteaa.

Suomalaisessa yliopistojärjestelmässä esitarkastettu väitöskirja yleensä hyväksytään. Arvosanaan vaikuttaa paitsi itse väitöskirja, niin myös sen julkinen puolustus väitöstilaisuudessa. Sen jälkeen kokoontuu arvolausetoimikunta ja tekee ehdotuksensa väitöskirjan hyväksymisestä ja arvosanasta.

Opinnäytteiden laadun ylimpänä elimenä toimii tiedekuntaneuvosto. Se voi hylätä väitöskirjan, jonka tasoa se ei pidä riittävänä.

Tutkimusta arvioidaan monelta kantilta

Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan tiedekuntaneuvosto keskusteli eilen pitkään kyseisestä käännöstieteen väitöksestä ja totesi, ettei se täytä väitöskirjalle asetettuja minimivaatimuksia.

Vuosittain humanistisessa tiedekunnassa keskeytetään monia esitarkastuksia. Tämän jälkeen opiskelija voi työstää käsikirjoitustaan rauhassa sekä tuoda sen uudelleen esitarkastettavaksi. Uusi esitarkastus vaatii oman oppiaineen professorin puoltoa.

Tiedekunnassa hyväksytään vuosittain nelisenkymmentä väitöskirjaa, joista suurin osa saa kolmeen ylimpään luokkaan sijoittuvan arvosanan. Arvosteluasteikko on seitsenportainen.

Väitöstutkimuksen onnistumista arvioidaan muun muassa aihevalinnan, tutkimusongelman, tehtävän rajauksen ja tutkimuskysymysten osalta. Lisäksi tarkastellaan esimerkiksi käytettyjä menetelmiä, tulosten esittelyä ja johtopäätöksiä sekä kriittistä otetta.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat