Talviolympialaiset "vasta" 74-vuotias

Tauko sodan takia

Toisen maailmansodan aiheuttaman tauon jälkeen seuraavat talvikisat pidettiin 12 vuoden hiljaiselon jälkeen St. Moritzissa (669/28/22). Sveitsin maine puolueettomana maana painoi vaa'assa, kun KOK valitsi kisapaikkaa. Saksaa ja Japania ei kutsuttu mukaan. Yksinkelkkailu tuli uutena lajina ohjelmaan.
Mäkihyppääjä Birger Ruud palasi 12 vuoden tauon jälkeen olympialaisiin. Hän voitti hopeaa kahden olympiavoittonsa jatkeeksi. Ruud osasi ällistyttää. Suomen saalis oli kuusi mitalia (1-3-2). Kullan toi Heikki Hasu yhdistetyssä.

Oslossa 1952 (694/30/22) olympiasoihtu esiintyi ensimmäisen kerran talvikisoissa. Soihtuviesti kiersi tuntureita. Yleisöä oli pilvin pimein. Pelkästään mäkikisaa oli seuraamassa 150000 ihmistä. Naisten murtomaahiihto oli ensi kertaa mukana olympialaisissa. Pikaluistelija Hjalmar Andersen voitti kolme kultaa. Suomalaiset voittivat 9 mitalia (3-4-2).

Neuvostoliitto mukaan

Cortinassa 1956 (820/32/24) olivat ensi kertaa mukana Neuvostoliiton urheilijat. Kisojen sankari oli itävaltalainen hiihtotaituri Toni Sailer, joka voitti kolme kultamitalia. Suomalaisten tilille kertyi 7 mitalia (3-3-1).

Squaw Valleyssä 1960 (665/30/27) naisten pikaluistelu oli mukana mitalilajina ja ampumahiihto lisättiin kisojen ohjelmaan. Länsi- ja Itä-Saksa osallistuivat yhteisellä joukkueella. Pikaluistelija Jevgeni Grishin uusi neljän vuoden takaisen temppunsa ja voitti 500 sekä 1000 metriä. Hiihtokeskus suunniteltiin varta vasten olympialaisiin ja avajaisten ohjelmasta vastasi Walt Disney.

Innsbruck hävisi vuoden 1960 kisat äänestyksessä Squaw Valleylle, mutta sai vuoden 1964 (1091/36/34) kisat. Olympiatuli syttyi ensimmäisen kerran Kreikassa, ja lähti sieltä matkalle kohti isäntäkaupunkia. Innsbruckissa oli lunta hyvin vähän, sillä talvi oli leudoin 58 vuoteen. Olot olivat hankalat useilla kisapaikoista. Suomi onnistui. Mitaleja tuli kymmenen (3-4-3) ja Eero Mäntyrantaa juhlittiin Seefeldin kuninkaana.

Sapporon surkeus

Grenoblessa 1968 (1 158/37/35) lunta oli vaikka millä mitalla, mutta yleisöä ei. Naiset joutuivat sukupuolitestiin. Ranskalaisten kisat saivat ranskalaisen sankarin alppihiihtäjä Jean-Claude Killystä, joka voitti kolme kultaa. Ammattilaisuus puhutti ja KOK:n silloinen puheenjohtaja, amatööriaatteen ikiaikainen kannattaja Avery Brundage oli tuohtunut. Hänen mielestään liki kaikki alppihiihtäjät olivat kelvottomia olympialaisiin. Suomi voitti viisi mitalia (1-2-2). Kultamitalin luisteli 1500 metrillä Kaija Mustonen.

Sapporossa 1972 (1006/35/35) suomalaiset jäivät ensimmäistä kertaa talvikisojen aikana ilman olympiavoittoa (0-4-1). Ilman jääminen harmitti. Japanilaisten riemu sen sijaan oli suunnaton, kun mäkimiehet Jukio Kasajan johdolla ponnistivat kolmoisvoittoon normaalimäessä. Ennen Sapporoa japanilaiset urheilijat olivat yhteensä voittaneet yhden mitalin talvikisoissa, Chiharu Igaya pujottelussa 1956. Pikaluistelija Ard Schenk kiiti kolmeen kultaan ja Gustavo Thöni voitti miesten pujottelun.

Mieto ja Wassberg

Vuoden 1976 kisat piti pitää Denverissä, mutta demokratia toimi toisin. Paikallinen väestö esti kisojen tulon kansanäänestyksellä. Kisat myönnettiin myöhemmin Innsbruckille (1123/37/37). Syöksylaskija Franz Klammer häikäisi ja Francisco Fernandez Ochoa voitti Espanjan ensimmäisen talvikisojen kultamitalin miesten pujottelussa. Suomalaisille 7 mitalia (2-4-1).

Lake Placidissa 1980 (1 072/37/38) Eric Heiden luisteli viisi kultaa. Kisat menivät New Yorkin osavaltioon, sillä muita hakijoita ei ollut. Ruotsalainen alppihiihtäjä Ingemar Stenmark hallitsi alppihiihdon tekniikkalajeja, ja voitti molemmat pujottelut. Suomalaiset voittivat yhdeksän mitalia (1-5-3). Juha Mieto hävisi kullan 0,01 sekunnin erolla Tomas Wassbergille ja Jouko Törmänen hallitsi hermonsa kultamitalin arvoisesti suurmäessä.

Sarajevossa 1984 (1274/49/39) Marja-Liisa Kirvesniemi voitti 5, 10 ja 20 kilometriä, ja lisäksi pronssia viestissä. Kisojen toinen suomalainen sankari oli Matti Nykänen, joka ponnisti kultaa ja hopeaa hyppyrimäessä.
Miesten syöksylaskurata oli aavistuksen verran liian lyhyt ja vuoren huipulle piti rakentaa lähtörinne. Suomalaiset kokonaissaalis oli ennätykselliset 13 mitalia (4-3-6).

Nykänen voitti kaiken

Calgaryssä 1988 (1425/57/46) oli Matti Nykäsen näytöksen vuoro. Nykänen tuli, haisteli tuulia ja voitti kaiken mahdollisen. Nykänen oli ilmiömäisen hyvä. Marjo Matikainen kiroili kultaa vitosella ja Alberto Tomba taituroi alppihiihdossa kaksi kultaa.
KOK sai kunnon rahat televisioinnista, sillä amerikkalainen ABC maksoi oikeuksista 309 miljoonaa dollaria. Kisapaikoilta suli lumi kisojen aikana, ja Eddie Edwards oli puheenaihe joka puolella. Suomi sai mitaleja 7 (4-1-2).

Albertvillessä 1992 (1801/64/57) kisapaikat olivat niin hajallaan, että kisoista oli hankala saada paikan päällä kunnollista kuvaa. Mäkijoukkue oli jälleen suomalaisten vetojuhta. Uusi V-tyyli puhutti. Hyppytavan esteettinen ongelma hämmensi monia, mutta ei Toni Niemistä, joka 16-vuotiaana hyppäsi kaksi kultaa ja yhden pronssin. Tähdenlento tuikki. Yhdistetyssä alkoi japanilaisten hallinta ja Kenji Ogiwaran kausi. Suomalaisten saalis oli 7 mitalia (3-1-3).

Uusi jaksotus

Lillehammerin kisat olivat jo 1994 (1737/67/61), sillä KOK halusi rikkoa kesä- ja talvikisojen jaksotuksen. Suomalaiset jäivät ilman kultamitalia. Mäkijoukkue oli vaatimaton, eikä muissakaan lajeissa ollut iskua. Mika Myllylä katkaisi sauvansa ja oli hiihdon suomalainen sankari.

Kisojen sankari oli Björn Dählie, joka hiihti täysillä alusta loppuun ja voitti kaksi kultamitalia, kympin ja takaa-ajon. Pikaluistelussa juhli "täydellinen" Johan Olav Koss, joka voitti kolme kultaa.

Kisoja edelsi myös erikoinen draama, sillä Yhdysvalloissa Tonya Hardingin halu voittaa kultaa taitoluistelussa kasvoi niin suureksi, että hänen apurinsa teloivat pahimman kilpakumppanin Nancy Kerriganin polven rikki juuri ennen Yhdysvaltain mestaruuskisoja, jotka olivat myös maan olympiakarsinnat.

Kisoissa nuori ukrainalainen Oksana Bajul yllätti kuitenkin kaikki ja voitti kultaa ennen Kerrigania. Suomalaisille kuusi mitalia (0-1-5-).
(STT)