Taloyhtiön putkiremontti ei ole läpihuutojuttu

Keskimäärin joka toinen suomalainen eli kaksi miljoonaa ihmistä asuu taloyhtiöissä, mutta tästä porukasta vain joka kymmenes on saatu taloyhtiön hallitukseen.

Taloyhtiöiden edunvalvontajärjestö Kiinteistöliitto ja asuntoyhtiöiden hallitusasiantuntijat ovat yhdessä laatimassa ohjeita paremman hallitustyöskentelyn eväiksi. Yhtä tärkeää kuin remontin tekninen suunnittelu on siitä tiedottaminen.

- Osakkailla on oltava riittävästi aikaa varautua remonttiin, sanoo Kiinteistöliiton toimitusjohtaja Harri Hiltunen.

Perinteinen tapa rahoittaa remontteja on asuntoyhtiön laina, jota osakkaat lyhentävät yhtiövastikkeen ohella. Monessa yhtiössä remontin aloitus on viivästynyt, kun vanhemmat asukkaat ovat niitä vastustaneet.

Hiltuselta riittää ymmärrystä eläkeläisten rahahuolille. Hän uskoo, että lähivuosina nähdään yhä luovempia ratkaisuja remonttien rahoitukseen.

Käänteinen asuntolaina tuli meille jo muutama vuosi sitten, mutta ehkä tulevaisuudessa osakkaan lapset ottavat kontolleen ainakin osan remonttilainasta.

Remonttikustannukset voivat yllättää

Hiltunen kertoo esimerkkinä helsinkiläisen taloyhtiön, jossa noin 30 neliön yksiön putkiremontti maksaa osakkaalle 950 euroa neliöltä.

- Yhtiössä on paljon pieniä asuntoja, minkä vuoksi kustannukset ovat kalliita.

Ongelma ovat myös kolme-neljäkymmentä vuotta vanhat yhtiöt, jotka on päästetty tyystin rapistumaan. Asunnon arvo voi nyt olla 2000 euroa neliöltä ja korjausremontin kustannusarvio 1000 euroa neliöltä. Tämmöisen yhtiön hallituksella onkin kova pähkinä purtavanaan.

Kun yhtiö on selvittänyt remonttinsa rahoitukseen kaikki mahdolliset hissi-, korjaus- ja muut avustukset, tie käy pankkiin loppujen rahareikien tilkitsemistä varten.

Taloyhtiöt ovat yleensä pankkien kannalta hyviä asiakkaita, koska ne maksavat lainansa takaisin säntillisesti. Yhtiöt ovat saaneet lainaa alle puolen prosentin marginaalilla, mutta nyt taloyhtiöidenkin lainamarginaalit ovat nousussa.

(MTV3-STT)