Takuu-Säätiö patistaa velkaantuneita hakemaan ammattiapua

- Ihmiset uskovat, että nyt velat varmasti viimein häviää ja lähtevät mahdollisesti jopa purkamaan velkajärjestelyjä. Siinä on riskinsä. Velkojataholla ollaan hyvinkin tietoisia siitä, että velan vanhentumiselle voidaan tietyin perustein hakea tuomioistuimessa kymmenen vuoden jatkoaikaa, säätiön toiminnanjohtaja Leena Veikkola sanoo.

Muutenkin velallisen on oltava valpas ja toimittava aktiivisesti, ettei velan maksu turhaan venähdä vuosia eteenpäin.

- Kannattaa ottaa yhteyttä oman kunnan talous- ja velkaneuvontaan ja selvittää tarkkaan, mikä se oma tilanne on. Jos sinne on pitkät jonot, myös Takuu-Säätiön palvelupuhelimesta saa neuvoja, Veikkola neuvoo.

Velkojen vanheneminen koskee niitä velallisia, joiden veloista on tehty oikeuden päätös 1. maaliskuuta 1993 alkaen. Lain arvioidaan koskevan noin 30 000 velallista, joilta poistuu lähes 70000 vanhaa ulosottoasiaa.

Vanheneminen koskee kuitenkin vain 15 vuotta ulosotossa olleita velkoja. Esimerkiksi vuodelta 1995 periytyvien ulosottovelkojen vanhenemista pitää odotella vielä kaksi vuotta.

Hätiköinti voi viedä ojasta allikkoon

Hätiköity velkajärjestelyn purku voi Veikkolan mukaan viedä ojasta allikkoon. Se saattaa kyllä kannattaa tilanteessa, jos iso osa veloista on vanhenemassa. Toisaalta jos osa veloista jää vielä maksuun, ne pitää velkajärjestelyn raukeamisen jälkeen maksaa alkuperäisten ehtojen mukaisesti. Jos se osoittautuu liian raskaaksi, edessä saattaa olla uusi ulosottokierre.

Velkojen vanheneminen ei lisäksi kosketa ollenkaan niitä lamavuosien velallisia, joiden velkoihin ei ole haettu oikeuden päätöstä. Usein on kyse tapauksista, joissa velallinen ei missään tapauksessa halunnut siirtää velkojaan omavelkaisten takaajien, esimerkiksi vanhempien tai sisarusten maksettaviksi.

- Heidänkin kannattaa ryhtyä aktiivisesti hakemaan muuta ratkaisua. Jos uusi vanhentumislaki ei ratkaissut velkaongelmaa, keinona on edelleen lakisääteinen velkajärjestely.

(MTV3-STT)