Taksvärkki ei ole entisensä - kritiikkiä haalistumisesta

Nykyisin kaikki suurimmat hyväntekeväisyysjärjestöt tarjoavat kouluille päivätyökeräystä, jossa koululaiset lahjoittavat päivän palkan keräykseen.

–Vielä kymmenen vuotta sitten päivätyökeräystä ei järjestänyt kuin meidän järjestömme, veteraanijärjestöt sekä muutama muu järjestö, kertoo Taksvärkki ry:n toiminnanjohtaja Lauri Peltonen.

Taksvärkin lähtökohta on kansainvälinen solidaarisuus. Nykyisin taksvärkki-sana on kuitenkin levinnyt käytettäväksi laajemmin koulujen rahankeräystempauksien yhteydessä. Peltonen ei pidä siitä, että esimerkiksi luokkaretkirahoja kerätään Taksvärkin nimissä.

– Olen pahoillani siitä, että Taksvärkki-termi on haalistunut. Muissa pohjoismaissa korostetaan Taksvärkkiä työnä kehitysmaiden nuorten hyväksi, Peltonen sanoo.

Tieto rahojen käytöstä tärkeää

Päivätyökeräyksen yleistyminen järjestöjen varainkeruumuotona on pudottanut Taksvärkki ry:n vuotuisia tuottoja kymmenessä vuodessa 250 000 eurosta alle 200 000 euroon.

Peltonen harmittelee sitä, että Taksvärkin nimissä paikataan suomalaista sosiaaliturvaa, kun oppilaat keräävät rahoja vaikkapa sairaaloiden syöpäosastoille.

– Suomen valtion pitäisi pystyä pitämään huolta maamme omista heikko-osaisista. Tarpeet kehitysmaissa ovat paljon suuremmat.

Peltosen mielestä on todella tärkeää, että oppilaat tietävät tarkkaan, mihin keräysrahat menevät ja mitä niillä tehdään.

Oppilaskunnat valitsevat kohteet

Suuressa osassa kouluista oppilaskunnat valitsevat lahjoituskohteet opettajien antamista vaihtoehdoista.

– Vaihtoehtoja lahjoitukseen on todella monia. Järjestöt lähestyvät meitä ympäri vuoden, kertoo Kulosaaren yhteiskoulun rehtori Lauri Halla.

Kulosaaressa on usein päädytty kahteen eri lahjoituskohteeseen, joihin rahapotti jaetaan. Usein toinen kohde on kotimaan ja toinen ulkomaan kohde.

Oppilaille ja vanhemmille tiedotetaan Taksvärkistä pääasiassa kotiin lähetettävillä tiedotuskirjeillä, joissa kerrotaan myös keräyskohde.

Kouluissa kuitenkin uskotaan, että keräykseen osallistuvat oppilaan tiedostavat, mihin rahat menevät.

– Auttaminen koetaan koulussamme tärkeäksi, sanoo Kemin Hepolan koulun rehtori Vesa Ruokama.

(MTV3–STT)