Suviseurat alkavat Sotkamossa

Suomen suurimman hengellisen kesätapahtuman Suviseurojen avajaiset pidetään tänään aamupäivällä. Suviseurat järjestetään tällä kertaa Kainuussa Sotkamossa. Varsinaiset Suviseurat kestävät perjantaista maanantaihin, mutta jo eilisiin aattoseuroihin osallistui runsaasti sanankuulijoita.

Viikonlopun ajaksi talkoovoimin rakennettu, 124 hehtaarin peltoaukealla kohoava suviseurakaupunki saa noin 70 000 seuravierasta. Yli puolet seuraväestä on lapsia ja nuoria.

Liikenneruuhkia odotettavissa

Eilen päivällä seuraliikenne myös ruuhkautti Sotkamon ja Vuokatin alueen, mutta poliisin mukaan liikenne sujui suuresta asunto- ja matkailuvaunumäärästä huolimatta kohtuudella.

Myös tänään Tiehallinto ennakoi liikenteen ruuhkaantuvan ajoittain Sotkamon taajama-alueella sekä Sotkamoon johtavilla sisääntuloteillä.

Ruuhkaa

Kesätapahtuman uskotaan jonkin verran näkyvän Vuokatin suunnan liikenteessä myös viikonlopun aikana, joskin valtaosa seuravieraista viihtyy seura-alueella koko tapahtuman ajan. Uutta ruuhkahuippua alueelle voidaan odottaa jälleen maanantaille, jolloin seuravieraat lähtevät kotiin.

Saarnoja yli 30

Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistyksen (SRK) suviseurojen tunnus on tänä vuonna "Minä olen pelastanut sinut".Suviseurojen ohjelmana on seurapuheet eli saarnat, joita pidetään yhteensä noin 30. Suviseurat kestävät perjantaista maanantaihin, mutta osa seuravieraista saapuu paikalle jo keskiviikkona. Torstaina pidetään aattoseurat. Lauantaina on isossateltassa ehtoollinen, jolla käy 20 000 seuravierasta, ja sunnuntaina jumalanpalvelus. Jumalanpalveluksia pidetään myös lähialueiden kirkoissa. Suviseurojen yhteydessä pidetään myös SRK:n vuosikokous, puhujien ja seurakuntavanhinten kokous sekä kansainvälisyysilta ulkomaalaisille.

Oma radiokanava

Valtaosa seuravieraista on lapsia ja nuoria. Ainoa erityisesti nuorille suunnattu ohjelma on lauantai-illan alustus. Seurat ovat myös lähetystapahtuma, joten puheet tulkataan viidelle kielelle sekä viittomakielelle. Lisäksi suviseuroissa toimii suviseuraradio, joka lähettää saarnoja ja ohjelmaa noin kolmen miljoonan suomalaisen kuuluville, sekä Internetin kautta kaikkialle maailmaan. Saarnojen välillä se tarjoaa toimitettua ohjelmaa lestadiolaisuudesta. Suviseura-alueella toimii myös lyhytkantoinen radiolähetin, jolta voi kuunnella saarnoja tulkattuna neljälle kielelle. Kahden vuoden suviseurasaarnat tallennetaan internetiin myöhemmin kuunneltavaksi.

Suviseurojen historiaa

Lestadiolaissaarnaajat kokoontuivat jo herätyksen alkuaikoina 1800-luvulla yhteen keskustelemaan opillisista asioista ja lähetystyöstä. Näitä saarnaajakokouksia alettiin pitää säännöllisemmin vuodesta 1872 Lannavaarassa Wittangin pitäjässä. Vuonna 1888 Lannavaaraan valmistui Ruotsin prinsessa Eugenian rahoittama Lapin lähetyskoulu. Tässä rakennuksessa alettiin pitää vuosittain, usein helmikuussa, kokouksia ja suuria seuroja. Rakennuksessa oli nelisenkymmentä huonetta.

Lannavaaran ulkopuolella pidettyjä suuria kokoontumisia olivat Yli-Tornion Alkkulassa ja Helsingissä pidetyt kokoukset. Vuonna 1875 Alkkulassa pidettyyn kokoukseen osallistui arviolta noin 100 saarnaajaa ja kaksituhatta seuravierasta. Vuonna 1889 pidettiin saarnaajakokous Helsingissä. Siellä käsiteltiin opillisia asioita ja lähetystyötä. Tilaisuus kesti 11 päivää ja sinne kokoontui lestadiolaissaarnaajia aina Lapista ja Pietarista saakka.

Jatkoa Lannavaaran kokouksille

Suviseurat on jatkumo Lannavaaran kokouksille. Uusheräys ei osallistunut Lannavaaran kokouksiin ollenkaan ja esikoislestadiolaiset lopettivat niissä käynnin vuonna 1897. Lannavaaran kokouksien pitämistä jatkettiin hajaannuksista huolimatta aina vuoteen 1907 asti ja niihin osallistuivat enää vanhalestadiolaiset. Vuonna 1906 vanhoillislestadiolaiset kokoontuivat Ouluun keskustelemaan opillisista kysymyksistä ja lähetystyöstä. Samassa kokouksessa perustettiin Ouluun Lähetystoimen päätoimisto. Samalla pidettiin seuroja. Kokoukseen osallistui noin sata saarnaajaa ja 2 000 seuravierasta.

Talviseurat vaihtuvat suviseuroiksi

Vuosikokousseurat pidettiin talvella, kunnes ne pidettiin ensimmäisen kerran kesällä vuonna 1912 Rovaniemellä. Ne siirrettiin kesälle paremman sään vuoksi. Vuosikokousseuroja alettin yleisemmin kutsua suviseuroiksi 1950-luvulla. Ennen ne pidettiin keskellä viikkoa, mutta vuoden 1964 jälkeen ne on pidetty viikonloppuisin. Ennen suviseuroihin tultiin kävellen tai hevosella. Myöhemmin junalla ja siksi suviseurat järjestettiin yleensä lähellä rautatietä. Joskus saatettiin tilata kokonainen juna seuravieraiden kuljetusta varten ja seuravieraille myönnettiin alennuslippuja. Suviseuroissa on keskusteltu ajankohtaisista asioista ja niissä on annettu julkilausumia erilaisista asioista kuten ehkäisystä, alkoholista ja televisiosta 1960-luvulla. 1900-luvulla julkilausumia on annettu vuosina 1994 ja 2002, viimeisin kannanilmaisu annettiin vuonna 2005 ja siinä ilmaistiin huoli Jumalan sanan väheksymisestä.

Suviseurat on kansainvälinen tapahtuma

Seurojen väkimäärä on kasvanut vuosien kuluessa ja yhä enemmän tulee vieraita myös ulkomailta. Vuonna 1991 Jämijärvellä nähtiin sellainenkin erikoisuus, että käytännössä ateistisen Neuvostoliiton lippu liehui lippurivissä. Suviseuroissa Nivalassa oli neljätoista lippua, joista uusimmat Kenian ja Togon. Liput kuvaavat maita, joissa SRK:lla on säännöllistä seuratoimintaa.

Väkimäärä noussut tasaisesti

Vuonna 1914 Oulaisissa suviseurojen väkimäärä on ollut 8000 henkeä. Vuonna 1918 Lounaispuistossa Jyväskylässä oli 1000 vierasta omin eväin. Vuonna 1937 Jyväksylän Seminaarinmäellä oli 4000 seuravierasta. Vuonna 1958 Hippoksella väkimäärä oli noin 15 000 henkeä. Vuonna 1967 Jämsässä väkimäärä oli 30 000 seuravierasta. Vuonna 1987 Hankasalmella väkimäärä oli 65 000 henkeä. Tämän vuoden seuroihin odotetaan noin 70 000 vierasta.

(MTV3)

Suviseurojen viralliset kotisivut