Mainos

Suuren Journalistipalkinnon ehdokkaat julki

Suuri Journalistipalkinto 2009 jaetaan kolmessa palkintoluokassa. Palkinto jaetaan yhdeksännen kerran. Ehdotuksia palkinnon saajiksi tuli tänä vuonna 201.

Journalistipalkinnon saajat julkistetaan keskiviikkona 24.3.2010. Palkintojenjako esitetään suorana lähetyksenä MTV3-kanavalla kello 20 alkaen. Palkintoraati kiittelee ehdokkaita mm. monipuolisuudesta, ainutlaatuisuudesta sekä omasta ajattelusta.

Vuoden journalisti

Vuoden journalistiksi on ehdolla kolme tekijää.

Toimittaja Tuomas Manninen, Ilta-Sanomat

Tuomas Manninen on omaperäinen ja omapäinen ajattelija. Hänellä on ilmiömäinen kyky tunnistaa ihmisten puheenaiheita ja kiinnostavia journalismin kohteita, isoja ja pieniä.

Massojen liikkeitä myötäilevän yleisjournalismin seassa Manninen on ilahduttava poikkeus, jonka jutut ovat lupaus selväjärkisyydestä ja arkisesta tavasta ajatella. Hän osoittaa naurettavat asiat naurettaviksi. Hänen urheilukolumninsa kohteet voivat olla pieniä mutta tunteet suuria. Mannisen tekstit ovat konstailemattomia mutta huolella trimmattuja. Hänen huumorinsa on vähäeleistä, mutta pudottavaa kuin alta nykäisty tuoli.

Toimittaja, Ilkka Malmberg Helsingin Sanomat, Kuukausiliite

Toimittaja Ilkka Malmberg, Helsingin Sanomat, Kuukausiliite

Ilkka Malmbergillä on ainutlaatuinen kyky puhaltaa elämää Suomen historian tapahtumiin ja kertoa niiden avulla myös nykyajasta. Kolmiosainen juttusarja (”Isännät ja rengit”, ”Rauhan ja vihan Suomi”, ”Täältä tullaan elämä”) on hieno esimerkki Malmbergin omintakeisesta journalismista.

Viime kädessä Malmberg viettelee lukijan taitavasti pohtimaan, miten Suomesta on tullut sellainen maa kuin se tänään on.

Toimittaja Kristiina Tolvanen, Aamulehti

Kristiina Tolvasen tutkiva journalistinen työ tuotti viime vuonna kymmeniä Aamulehden pääjuttuja. Hän mm. paljasti, kuinka olemattomaan oppisopimuskoulutukseen on haettu väärin perustein kymmeniä miljoonia euroja, kuinka selluteollisuuden työpaikkojen siirtämistä ulkomaille on itse asiassa rahoitettu veronmaksajien rahoilla ja kuinka suuri osa puolueiden jäsenistä ei maksa jäsenmaksujaan.

Jutut muistuttavat, kuinka tärkeä rooli tutkivalla journalismilla on yhteiskunnan epäkohtien ja huonojen käytäntöjen paljastajana.

Vuoden journalistinen teko

Journalistiseksi teoksi ehdolla on ohjelmia laidasta laitaan.

Toimittaja Pasi Heikura, tuottaja Pertti Ylikojola sekä toimittajat Anu Heikkinen ja Kaisa Pulakka, YLE Radio 1, ”Aristoteleen kantapää”

Aristoteleen kantapää yhdistää hauskalla tavalla kulttuuria, historiaa, kielenhuoltoa ja kirjallisuutta. Se osoittaa arkikielestä huolimattomuuksia, mahtipontisuutta, tahatonta huumoria, väärinkäyttöä ja suoranaista taparikollisuutta.

Aristoteleen kantapää uudistaa kulttuurijournalismia. Sitä voisi kutsua journalismin ilmiselväksi innovaatioksi, ellei sellaisesta ilmauksesta joutuisi väistämättä ohjelman tarkkailulistalle. Se on sivistävä puheohjelma, joka muistuttaa, että sivistys oli alkujaan iloinen asia.

Freelancertoimittaja Otso Kantokorpi

Otso Kantokorpi on ehdolla turkulaisen Wäinö Aaltosen museon näyttelyn laajamittaisen huijauksen paljastamisesta Kauppalehdessä.

Kun freelancertoimittaja ja kriitikko Otso Kantokorpi kesällä meni turkulaisen Wäinö Aaltosen taidemuseon näyttelyyn, hän huomasi heti, ettei kaikki ole kohdallaan. Kaksiosaisessa juttusarjassaan Kauppalehdessä hän paljastikin näyttelyn laajamittaiseksi huijaukseksi: venäläisten mestarien tekemiksi väitetyt taulut olivat väärennöksiä. Juttujen seurauksena näyttely suljettiin ja poliisitutkinta aloitettiin.

Tapaus muistuttaa, kuinka tärkeä osa toimittajan ammattitaitoa on asiantuntemus. Ilman Otso Kantokorven syvällistä perehtyneisyyttä venäläiseen taiteeseen tämä journalistinen teko olisi jäänyt tekemättä.

Toimittajat Olli Kuivaniemi ja Tuomas Peltomäki, STT, jutut vaalirahoituksesta

Olli Kuivaniemen ja Tuomas Peltomäen jutut käynnistivät kesällä uuden vaiheen puolueiden vaalirahoitusta koskevassa keskustelussa. Toimittajat lähettivät heinäkuussa yrityksille ja etujärjestöille kyselyn vaalirahoituksesta.

Kyselyn tuloksena selvisi, että Sampo ja Patria olivat Kokoomuksen suurrahoittajia ja että Keskustan aiemmat ilmoitukset puolueen vaalirahoituksesta eivät pitäneet paikkaansa. Myöhemmin lainsäätäjä otti kannan, etteivät valtionyhtiöt saa vastedes rahoittaa puolueita.

Jutut osoittavat, ettei yhteiskunnallisesti merkittävä tutkiva journalismi aina vaadi suuria resursseja. Hyvä ideakin voi riittää.

Vuoden juttu

Vuoden juttu valitaan seuraavien ehdokkaiden joukosta.

Toimittaja Leena Sharma, kuvaaja Kaisa Rautaheimo ja graafikko Riikka Haahti, Suomen Kuvalehti: ”Minun kouluni on nyt heidän”

Leena Sharma ja Kaisa Rautaheimo vierailivat toimittajan entisessä koulussa, jota kansoittavat nyt maahanmuuttajaoppilaat. Juttu on elävä ja peittelemätön reportaasi yhden koulun elämästä, mutta samalla se kertoo suomalaisen yhteiskunnan muutoksesta sekä siitä, mistä maahanmuuttokeskustelun polttoaine syntyy.

Leena Sharman eläytyvä teksti ja Kaisa Rautaheimon erinomaiset kuvat sykkivät samaan tahtiin. Riikka Haahdin taitto yhdistää ne tyylikkääksi kokonaisuudeksi.

Freelancertoimittaja Wali Hashi ja kuvaaja Shukri Omar, YLE MOT: ”Merirosvojen rannikko”

Afrikan koillisrannikon merirosvous on ollut kansainvälinen kestouutinen jo pitkään, mutta tämän alueen asukkaiden näkökulmaa ei jutuissa ole juuri käsitelty. Suomensomalialainen freelancertoimittaja Wali Hashi ja kuvaaja Shukri Omar tekivät ainutlaatuisen reportaasin tavallisten somalialaisten elämästä kireässä tilanteessa.

Maahanmuuttajien joukossa on ammattitaitoisia journalisteja, jotka rikastuttavat suomalaista tiedonvälitystä. Juttu ei olisi onnistunut ilman Wali Hashin ja Shukri Omarin rohkeutta, ammattitaitoa ja kontakteja.

Uutispäällikkö Kreeta Salmela, toimittajat Risto Kunnas ja Tiia Rantalainen, Iltalehti: Minna Nurmisen kaappausuutisointi

Iltalehti uutisoi ensimmäisenä teollisuusperijättären kaappauksesta verkkosivustollaan lauantai-iltana 13.6.2009. Uutisen ympärille rakennettiin verkkoon kokonaisuus, jossa viikonlopun aikana kerrottiin pala palalta mm. tekijän kiinniotosta ja henkilöllisyydestä sekä poliisin valehtelusta tapauksen selvittämisen yhteydessä.

Yksittäisistä uutisista rakennettiin painettuun lehteen kokonaisuus, jossa selvitettiin yksityiskohtaisesti tapahtumien kulkua ja tekijän motiiveja. Paketissa pohdittiin myös tapauksen herättämiä periaatteellisia kysymyksiä kuten poliisin salailua ja poikkeuksellisen teon vaikutuksia suomalaiseen yhteiskuntaan.

Kaappausuutisointi on osoitus verkon ja painetun lehden vahvuuksien onnistuneesta yhdistämisestä.

Suuren journalistipalkinnon palkintolautakuntaan kuuluvat tänä vuonna:

Matti Apunen, vastaava päätoimittaja, Aamulehti

Atte Jääskeläinen, vastaava päätoimittaja, YLE Uutiset

Vesa-Pekka Koljonen, vastaava päätoimittaja (eläkkeellä), Ilta-Sanomat, kolumnisti

Tuomo Mörä, palkintolautakunnan sihteeri, mediatutkija, Helsingin yliopisto

Pekka Seppänen, päätoimittaja, Talouselämä, journalismista vastaava johtaja, Talentum Oyj

Leeni Peltonen, päätoimittaja, Kotiliesi

Marjaana Toiminen, toimitusjohtaja, Bonnier Publications Oy

Jari Tourunen, vastaava päätoimittaja, Savon Sanomat

Merja Ylä-Anttila, palkintolautakunnan puheenjohtaja, vastaava päätoimittaja,

MTV:n Uutis- ja ajankohtaistoimitus

Ehdotuksia käsitellessään palkintolautakunnan jäsenet eivät osallistu oman mediansa piiristä tulleiden ehdotusten arviointiin.

Ehdokkaat esitellään MTV3-kanavan Huomenta Suomi -ohjelmassa 12.3. alkaen yksi joka lähetyksessä. Esittelyt ovat nähtävissä jälkikäteen myös MTV3 Katsomossa.

(MTV3)

Katso Merja Sundströmin juttu (Seitsemän uutiset 24.2.2010)

Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.