Suomi vastasi Venäjän Anton-noottiin

Suomi on vastannut Venäjän antamaan noottiin Anton Salosen tapauksesta. Ulkoministeriön mukaan Suomen vastauksessa todetaan, että konsuli, joka kuljetti Antonin ja tämän isän diplomaattiauton takakontissa, on hoitanut virkavelvollisuuksiaan auttamalla Suomen kansalaista. Konsuli ei kuitenkaan ministeriön mukaan ole toiminut mallikelpoisesti.

– Päätöksen salakuljettamisesta konsuli teki itsenäisesti ja siitä etukäteen kenellekään kertomatta. Tässä lähdetään siitä, että toimintatapa ei ole silti asianmukainen eikä mikään malli tällaisten ongelmien ratkaisemiseksi, kertoi kansalaispalvelupäällikkö Lauri Aaltonen ulkoministeriöstä.

Venäjä kysyi nootissaan, suorittiko konsuli Simo Pietiläinen virkatehtäviään Antonia kuljettaessaan ja kannustaako Suomen ulkoministeriön korkein johto tälliaseen toimintaan.

Nootin sisältö ministeriön verkkosivuilla

Venäjän ulkoministeriö julkaisi äskettäin nootin keskeisen sisällön verkkosivuillaan.

- Venäjän Helsingin-suurlähetystö lähetti Suomen ulkoministeriölle nootin, jossa pyydettiin selvitystä siitä, suorittiko Suomen Pietarin pääkonsulaatin konsuli Simo Pietiläinen virkavelvollisuuksiaan viedessään kahdeksas toukokuuta lapsen ja hänen isänsä rajan yli diplomaattiauton tavaratilassa eli nauttiko hän sillä hetkellä diplomaatin oikeuksia ja koskemattomuutta, Venäjän ulkoministeriön sivuilla todettiin.

Pietilä ja Saloset pääsivät rajan yli ongelmitta, koska rajaviranomaisten mukaan diplomaattiautot pääsevät automaattisesti läpi ilman mitään tarkastuksia.

Suomen ymmärtäväisyys ärsytti Venäjää

Venäjän toinen keskeinen kysymys koski Suomen ulkoministeriön ymmärtäväistä suhtautumista Antonin isän Paavo Salosen sekä konsuli Simo Pietiläisen toimintaa kohtaan.

Ulkoministeri Alexander Stubb totesi Ylen haastattelussa pian hakumatkan jälkeen, että isällä oli oikeus noutaa poikansa Venäjältä, koska Anton on Suomen kansalainen. Stubb ei kommentoinut konsulin toiminnan juridista oikeutusta, mutta sanoi ymmärtävänsä sitä ”isänä ja Suomen kansalaisena”.

- Tällaiset lausunnot, jotka itse asiassa kannustavat Suomen konsulaattien työntekijöitä tekemään asemamaassaan jopa rikoksia Suomen kansalaisia suojellessaan, ovat ristiriidassa kansainvälisten suhteiden perusperiaatteiden kanssa eivätkä vastaa sitä luottamusta ja yhteistyötä, jota Suomen ja Venäjän suhteet ovat aina edustaneet, Venäjän ulkoministeriö moitti.

Venäjällä kohutaan toisestakin lapsikaappauksesta

Antonin tapaus ei ole ainoa laatuaan. Venäjällä kohistaan parhaillaan toisestakin tapauksesta, josta löytyy yhtäläisyyksiä Antonin

kaappausdraamaan: Molemmat lapset on siepattu maasta toiseen jo useampaan kertaan ja molemmissa tapauksissa maiden oikeusistuimet ovat antaneet ristiriitaisia päätöksiä siitä, kenelle huoltajuus kuuluu.

Toisessa tapauksessa on kyseessä ranskalais-venäläinen pariskunta, joka erosi vuonna 2007.

Venäläinen lapsikaappauksesta syytetty Irina Belenkaja odottaa parhaillaan tuomioistuimen ratkaisua Ranskassa. Belenkaja kaappasi reilu kuukausi sitten kolmivuotiaan tyttärensä Elise Andren tämän ranskalaiselta isältä Jean-Michel Andrelta. Kaappauksen yhteydessä äitiä avustaneet kaksi miestä mukiloivat isän pahasti.

Belenkaja jäi kuitenkin kiinni Unkarin 13. huhtikuuta ilmeisesti yrittäessään päästä Ukrainan kautta Venäjälle. Unkrarilaisviranomaiset luovuttivat myöhemmin Belenkajan Ranskan poliisille.

Toistaiseksi Belenkaja on määrätty pysyttelemään 50 kilometrin päässä lapsen isän kodista.

Pienen Elise Andren tilannetta on seurattu tarkasti Venäjän mediassa ja sitä on jatkuvasti verrattu suomalais-venäläisen Antonin tapaukseen. Molemmissa tapauksissa venäläinen äiti on vienyt lapsen ensin Venäjälle ilman isän suostumusta. Jean-Michel Andre kuten Paavo Salonenkin etsivät lapsen Venäjältä ja sieppasivat vuorostaan lapsen dramaattisesti takaisin lähtömaahan. Elise Andren tapauksessa äiti yritti nyt kaappausta jo toista kertaa.

(MTV3)