Vuodesta 1925 alkanut ja vuosittaisena 1950 alkaen jatkunut yleisurheilumaaotteluiden perinne Suomen ja Ruotsin välillä on alallaan maailman pisin.
Maaottelusuhde oli jäissä vuodet 1932–38. Kyseessä oli Suomen Urheiluliiton ja sen puheenjohtajan Urho Kekkosen vastaveto, kun ruotsalainen yleisurheilujohto toimi aktiivisesti Paavo Nurmen saattamiseksi kilpailukieltoon ammattilaissyytteiden nojalla. Maaottelu palasi kilpailukalenteriin 1939. Syksyllä 1940, välirauhan aikana, maaottelussa liehui kelta- ja siniristien rinnalla hakaristilippu, kun maaottelu käytiin poikkeuksellisesti kolmimaaotteluna Suomi–Ruotsi–Saksa. Sodan jälkeen Ruotsin ylivoima oli niin musertava, että vuoden 1949 maaottelu päätettiin suosiolla jättää väliin.
Naiset tulivat maaotteluun mukaan vasta 1964. Sekä miesten että naisten puolella Suomi on tilastoissa edellä, mutta naisten maaottelussa Ruotsi kuroo eroa kovaa vauhti kiinni. Suomi voitti perättäin 15 miesten maaottelua (1970–84). Naisten puolella Suomen pisin voittosarja on 14 maaottelun mittainen (1987–2000).
Ruotsi voitti perättäin kuusi miesten maaottelua 1940–50. Sinikeltaisen naisjoukkueen ylivoimaa eletään parasta aikaa: Ruotsin naisilla on takanaan yhdeksän perättäisen voiton sarja 2001–09. Suomi on voittanut viimeksi sekä miesten että naisten maaottelun 1998, Ruotsi teki tempun viimeksi vuosi sitten.
Suurin piste-ero miesten maaottelussa rävähti 1978, jolloin Suomi voitti 72 pisteellä lukemin 240–168 (suhteellisesti laskien suurin piste-ero on kaksimiehisten maajoukkueiden ajalta, vuodelta 1948, jolloin Suomi hävisi Helsingissä 76–138). Kolmihenkisin joukkuein alettiin otella vuodesta 1951 lähtien. Naiset siirtyivät kolmen hengen joukkueisiin vasta 1984.
Söderberg ja Karjalainen hakevat voittoennätystä
Suomen miesjoukkueen kapteenilla Olli-Pekka Karjalaisella on Ruotsi-otteluista 10 voittoa ja mahdollisuus nousta eniten voittoja saavuttaneeksi suomalaiseksi. Toistaiseksi hän jakaa voitokkaimman Ruotsi-ottelijan tittelin Arto Bryggaren kanssa. Ruotsalaisten – ja samalla koko miesten maaottelun – voittotilaston ykkösmies on niin ikään moukarinheittäjä: Birger Asplund saavutti vuosina 1956–69 peräti 13 voittoa.
Koko maaottelun voitokkain urheilija on naisten kiekonheiton 16 kertaa voittanut Ruotsin Anna Söderberg, joka tavoittelee seuraavaa ykkössijaansa Helsingissä tänä vuonna. Söderberg nousee samalla Matti Yrjölän rinnalle Suomi–Ruotsi-maaotteluedustusten määrässä. Yrjölä työnsi kuulaa peräti 19 Ruotsi-ottelussa; Söderbergin lisäksi ruotsalaisissa on vuosien mittaan ollut kolme muuta 18 Finnkampenin kävijää.
Vanhimmat maaotteluennätykset suomalaisten juoksemia
Vanhimmat maaotteluennätykset ovat peräisin 38 vuoden takaa. Juuri ennen Münchenin 1972 olympiakisoja Pekka Vasala hätyytteli maaottelun 800 metrin juoksussa maailmanennätystä ajallaan 1.44,5 ja toinen tuleva olympiavoittaja Lasse Virén herkisteli 5000 metrillä ajan 13.32,0.
Maaotteluennätyksistä kaikkiaan 16 on tehty 2000-luvulla. Niistä viisi on suomalaisten käsialaa: miehistä Tommi Evilä pituudessa (819 vuonna 2005) ja Olli-Pekka Karjalainen moukarissa (79,09/2000); naisista Heli Koivula kolmiloikassa (14,34/2002), Merja Korpela moukarissa (68,25/2008) sekä Paula Huhtaniemi keihäänheitossa (63,56/2007).
(MTV3)