Suomi kannattaa periaatteessa EU:n ulkoministerin toimea

Euroopan Unioni

Hallituksen mielestä EU:n tulevaisuuskonventin perustuslakiluonnoksessa hahmotellut muutokset ulkosuhdeasioihin ovat selkeyttävä uudistus. Hallitus olisi periaatteessa valmis hyväksymään muun muassa esityksen unionin ulkoministerin toimen perustamisesta. Esitys siviilikriisinhallinnan muutoksista ei kuitenkaan tyydytä hallitusta.

Hallitus käsitteli ehdotuksia unionin uudeksi ulkopolitiikaksi valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan ja tasavallan presidentin yhteiskokouksessa tänään. Tässä yhteydessä valiokunta piti myös järjestäytymisistunnon.

Perustuslakiluonnoksessa ulkoministerin toimessa olisivat yhdistettyinä EU:n nykyisen korkean ulkopoliittisen edustajan tehtävä sekä ulkosuhdekomissaarin tehtävä. Esitys on periaatteessa hyväksyttävissä. Hallituksen mielestä ulkoministerin ei tulisi kuitenkaan toimia ulkosuhdeneuvoston puheenjohtajana. Toimen perustaminen ei saisi liioin merkitä komission oikeuksien kaventamista tai nykyisen yhteisötoiminnan rajoittamista.

"Päätöksenteossa mahdollisuus hätäjarruun"

Suomen mielestä EU:n laajentuessa on varmistettava, että unioni pystyy tehokkaaseen ulkoiseen toimintaan. Tämä voi tapahtua siirtymällä yleensä määräenemmistöpäätöksiin. Päätöksenteossa tulee hallituksen mielestä kuitenkin säilyttää mahdollisuus ns. hätäjarruun. Tämä tarkoittaa sitä, että kun kyse on tärkeistä kansallisista eduista, päätökset tehdään yksimielisesti.

Nykyiseen tapaan päätökset turvallisuus- ja puolustuspolitiikan alalla tehtäisiin yksimielisesti. Kriisinhallintatehtäviin osallistuminen ja voimavarojen osoittaminen unionin käyttöön perustuisi edelleen vapaaehtoisuuteen. Suomen mielestä unionin nykyisten kriisinhallintatehtävien määritelmää voitaisiin tarkentaa luonnoksessa esitetyllä tavalla. Mukaan otettaisiin myös aseriisuntaan tähtäävät tehtävät, puolustussektorin koulutus- ja tukitehtävät, konfliktien ennaltaehkäisy, terrorismin vastaisen toiminnan tukeminen kolmannen maan pyynnöstä sekä konfliktien vakauttaminen.

Suomi haluaa solidaarisuuslausekkeen perustuslakiin

Siviilikriisinhallintatehtäviä ei Suomen näkemyksen mukaan ole perustuslakiluonnoksessa käsitelty riittävällä tavalla. Sen vuoksi Suomi tekee esityksen kokonaan uuden siviilikriisinhallintaa koskevan luvun ottamisesta mukaan unionisopimukseen. Perustuslakiluonnokseen sisältyy ajatus vaativien sotilaallisten tehtävien hoitamiseksi suppeammassa piirissä ns. rakenteellisen yhteistyön piirissä.

Hallituksen mielestä tällainen esitys pikemminkin heikentää kuin vahvistaa unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Suomi pitää parempana, että vahvistettua yhteistyötä ei uloteta puolustuksen alalle ja vaatii joka tapauksessa sitä, että tässäkin mahdollisessa yhteistyössä noudatetaan vähintään niitä nykyisiä määräyksiä, jotka käsittelevät vahvistettua yhteistyötä, jäsenvaltioiden määrää, avoimuutta ja päätöksentekoa.

Suomi kannattaa ns. solidaarisuuslausekkeen sisällyttämistä perustuslakiin. Sen soveltaminen nojautuisi jäsenmaan omaan pyyntöön. Solidaarisuuslausekkeen taustalla on jäsenmaiden tahto käyttää unionin eri välineitä siviiliväestön ja demokraattisten instituutioiden suojelemiseksi terrorismin uhalta sekä avustamiseksi terrori-iskujen jälkiseuraamusten hoidossa. Suomi tukee EU:n puolustusmateriaalipolitiikan kehittämistä sekä perustuslakiluonnoksessa esitetyn puolustusmateriaali- ja strategisen tutkimusviraston perustamista.

(MTV3-STT)