Pohjoismaisen sosiaalitilastokomitean vertailun mukaan Suomessa säästettiin sosiaalimenoissa Pohjoismaista eniten.
Suomen sosiaalimenot kasvoivat vuonna 1999 vähemmän kuin muissa Pohjoismaissa. Valtio ja kunnat osallistuivat sosiaalimenojen rahoitukseen kaikkein pienimmällä osuudella Suomessa.
Suomessa kitsasteltiin mm. lapsiperheiden sosiaalietuuksissa. Myös suomalaiset eläkeläiset joutuvat pärjäämään edelleen pienemmällä eläkkeellä kuin ikätoverinsa muissa Pohjoismaissa.
Pohjoismaisen sosiaalitilastokomitean vertailu kertoo, että Suomessa minimieläke oli vuonna 1999 peräti 40 prosenttia alhaisempi kuin Norjassa, noin 30 prosenttia pienempi kuin Tanskassa ja Islannissa sekä runsaat 10 prosenttia pienempi kuin Ruotsissa. Lakisääteinen työeläke on meillä samaa tasoa kuin muissa Pohjoismaissa, mutta suomalaisen kokonaiseläke jää kuitenkin heikommaksi kuin muiden Pohjoismaiden eläkeläisillä keskimäärin. Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa huomattava osa työntekijöistä saa nimittäin työmarkkinoilla sovittuja lisäeläkkeitä.
Myös lapsiperheet häviäjiä pohjoismaisessa vertailussa
Lapsiperheiden sosiaalietuudet nousivat jonkin verran kaikissa Pohjoismaissa. Suomi jää kuitenkin hännille tässäkin pohjoismaisessa vertailussa, sillä meillä etuuksia korotettiin kaikkein vähiten. Norjassa lapsiperheitä tuettiin mm. kotihoidontukea laajentamalla. Ruotsissa ja Tanskassa korotettiin lapsilisiä.
Kaikissa Pohjoismaissa lasten vakavat perheongelmat ovat lisääntyneet ja yhä useampia lapsia on jouduttu sijoittamaan kodin ulkopuolelle. Eniten sijoituksia oli Tanskassa, missä tuhannesta alle 21-vuotiaasta lapsesta 12 oli sijoitettu kodin ulkopuolelle. Suomessa sijoitettujen lasten vastaava osuus on 9 ja Ruotsissa ja Norjassa 8.
Suomalaiset useimmin toimeentulotuen varassa
Toimeentulotuen varassa elävien ihmisten määrä väheni vuonna 1999 kaikissa Pohjoismaissa. Suomessa toimeentulotuen saajia oli kuitenkin suhteessa enemmän kuin muissa Pohjoismaissa eli sitä maksettiin 9 prosentille yli 18-vuotiaista.
Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa toimeentulotuen varaan oli joutunut vain 4-5 prosenttia ja Islannissa alle 3 prosenttia täysi-ikäisestä väestöstä.
Valtio ja kunnat maksoivat sosiaalimenoista 40 prosenttia
Kaiken kaikkiaan Suomessa sosiaalimenojen osuus bruttokansantuotteesta aleni Suomessa noin puoli prosenttiyksikköä eli 26,7 prosenttiin. Keskimäärin EU-maiden sosiaalimenot olivat vajaat 28 prosenttia bruttokansantuotteesta. Sosiaalimenot kasvoivat Suomessa vain vajaat kaksi prosenttia. Sen sijaan Islannissa ja Norjassa sosiaalimenot kasvoivat edelleen reippaasti eli 8-10 prosenttia. Ruotsissa ja Tanskassa kasvu oli maltillisempaa eli 3-4 prosenttia.
Valtio ja kunnat rahoittivat Suomen sosiaalimenoista vain 40 prosenttia eli pienemmän osuuden kuin muissa Pohjoismaissa. Tanskassa valtio ja kunnat vastasivat 65 prosentista, Norjassa 60 prosentista ja Islannissa sekä Ruotsissa 50 prosentista sosiaalimenoista. Työnantajien rahoittama osuus on korkein Islannissa (41 %) ja alhaisin Tanskassa (9%).
(MTV3-STT)