Suomen ensimmäinen apinarokkotapaus on varmistunut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (Hus). Hus kertoo Twitterissä, että potilas on toipumassa.
Hus kertoi apinarokkoepäilystä keskiviikkona. Tartunta todettiin Euroopassa matkustaneella miehellä.
Varmistus tartuntaepäilystä saatiin näytteen sekvensoinnilla.
Husin keskiviikkoisen tiedotteen mukaan mies oli kotihoidossa ja hänellä oli korkea kuume sekä rakkuloita. Miehen kanssa läheisessä kontaktissa olleet jäljitettiin ja ohjeistettiin tartunnan leviämisen estämiseksi.
Apinarokko kuuluu rokkovirusten sukuun. Muita rokkovirustauteja ovat esimerkiksi isorokko ja lehmärokko. Isorokkorokotteen saaneilla ihmisillä voi olla vielä jonkin verran suojaa apinarokkovirusta vastaan. Rokotetta ei ole kuitenkaan annettu Suomessa 1970-luvun jälkeen.
Apinarokko ei tartu herkästi ihmisestä toiseen
Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa on todettu muutaman viime viikon aikana useita kymmeniä apinarokkotapauksia. Husin mukaan tartunnat on todettu henkilöillä, jotka eivät ole matkustaneet alueilla, missä apinarokkoa tavallisesti esiintyy.
Apinarokko ei tartu herkästi ihmisestä toiseen, vaan tarttuakseen ihmisestä toiseen tauti tarvitsee usein hyvin läheisen kontaktin. Suurimmassa osassa tapauksista tartuntojen epäillään liittyvän miesten väliseen seksiin.
Apinarokkoa aiheuttavaa virusta esiintyy pääasiassa Länsi- ja Keski-Afrikassa, ja tartunnan saaneet ihmiset ovat tavallisesti olleet tekemisissä villieläinten kanssa. Taudin tarttuminen ihmisestä toiseen on ollut harvinaista.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mukaan apinarokon tyypillisin oire on iholle ilmestyvät rakkulat, joita voi esiintyä esimerkiksi kasvoissa, raajoissa, muualla kehossa ja sukuelimissä.