Suomalaisetkin valvomassa Kreikan rajaa

Orestiadan kaupunki ja sitä ympäröivät kylät Koillis-Kreikassa ovat jo parin vuoden ajan olleet poikkeuksellisen kansainvälisiä. Kaduilla ja toreilla ei voi olla törmäämättä nääntyneisiin ulkomaalaisryhmiin, laittomiin maahanmuuttajiin, jotka ovat juuri selvinneet Turkin vastaisen rajan yli Euroopan unionin alueelle.

Viime viikkoina oman lisävärinsä tähän kuvaan ovat tuoneet omissa kansallisissa univormuissaan saapastelevat eri EU-maiden rajapoliisit. Ulkoisesti näitä rajavalvonnan asiantuntijoita yhdistää vain vaaleansinien käsivarsinauha, jossa lukee Frontex.

Suomalaisiakin rajatehtävissä

Frontex on Varsovassa päämajaansa pitävä EU:n rajavalvontaviranomainen, joka on lähettänyt Kreikan rajoja valvovien poliisien tueksi 175:n miehen ja naisen vahvuisen asiantuntijajoukon. Mukana on myös viisi suomalaista rajamiestä.

- Meidän tehtävänämme on ennen muuta tarkkailla yhdessä kreikkalaisten kanssa Evros-joen kriittisimpiä paikkoja lämpökameroiden avulla ja saada kiinni näitä ihmissalakuljettajia. Me teemme siis töitä aina öisin, Imatran meri- ja rajavartiokoulun opettajan tehtävistä Koillis-Kreikkaan kutsuttu Seppo Partanen kertoo.

Kyse on Frontexin ensimmäisestä nopean toiminnan ns. rapid-operaatiosta. Tähän mennessä Frontexin asiantuntijat ovat jo auttaneet Kreikkaa esimerkiksi Egeian meren saarille tulevan maahanmuuttovirran hallitsemisessa.

Nyt Frontex tukee kreikkalaisia Turkin vastaisella maarajalla ja ennen kaikkea 12.5 kilometrin rajaosuudella, missä muuten rajaa seuraava Evros-joki tekee mutkan Turkin puolelle.

Saksalainen rajapoliisi Yvonne Atiz on muutaman viikon ajan partioinut juuri tällä kriittisellä osuudella, missä rajan ylittämistä eivät haittaa mitkään luonnolliset esteet.

- Rajanylittäjiä on jonkin verran vähemmän. Se ei silti tarkoita, että muuttopaine olisi nyt hellittänyt, Atiz muistuttaa.

- Lyhyen ajan sisällä olemme pidättäneet yhdessä Kreikan viranomaisten kanssa yhteensä kuusi ihmissalakuljettajaa, Frontexin tiedotuksesta Orestiadassa vastaava Izabella Cooper kertoo tähanastisista saavutuksista.

Herätys Turkille?

Kreikkalaiset poliisit epäilevät, että raja-alueeseen kohdistuvan suuren huomion vuoksi EU:hun pyrkivä Turkki yrittää nyt myös tehdä jotain muuttovirran patoamiseksi. Tähän mennessä turkkilaiset ovat käytännössä antaneet ihmissalakuljettajien hääriä mielin määrin Kreikan vastaisella rajalla.

- Tieto meidän olemassaolostamme on mennyt toiselle puolelle. Minä luulen, että nämä salakuljettajat vaihtavat nyt paikkaa, lämpokamera-autossa ruutua tuijottava unkarilainen rajapoliisi Zoltan Török pohtii.

Izabella Cooper muistuttaa, että Frontexin ensisijaisena tavoitteena on auttaa kreikkalaisia tunnistamaan ja identifioimaan kaikki rajanylittäjät mahdollisimman hyvin. Frontexin asiantuntijat tarkkailevat esimerkiksi sormenjälkinäytteiden ottamista Evroksen alueen vastaanottokeskuksissa.

Cooper oikoo myös käsitystä, jonka mukaan Frontex yrittäisi jäsenmaiden kanssa jollain tavalla sulkea Kreikan ja Turkin välistä rajaa.

- Tämä ei siis ole mikään lopullinen ratkaisu Euroopan maahamuutto- ja pakolaisongelmaan. Tämä on vain yksi pala suuressa palapelissä, Cooper tähdentää.

Myös YK:n pakolaisjärjestö UNHCR painottaa, että Frontexin avulla pystytään vain parantamaan potentiaalisten pakolaisten tunnistamista.

- Edelleen kuitenkin olosuhteet Evrosin alueella ovat sellaiset, ettei siellä voida kohdella ihmisiä normaalien ihmisoikeusstandardien mukaan, Kreikan UNHCR:n johtaja Giorgos Tsarbopoulos korostaa.

Suurin osa Kreikkaan Turkin kautta tulevista laittomista maahanmuuttajista on afganistanilaisia ja somaleja. Tulijoiden keskuudessa elää käsitys, että nimenomaan näille ryhmille myönnetään herkimmin turvapaikkoja Kreikassa. Siksi kaikki vaaleaihoisemmat pohjoisafrikkalaiset ilmoittavat olevansa afganistanilaisia.

Käsitys on kaikesta päätellen väärä. Ateenassa odottaa turvapaikka-anomuksen käsittelyä noin 60 000 ihmistä. Vain alle prosentti hakijoista sai viime vuonna turvapaikan.

Katso Tapio Nurmisen raportti: